Jo heti opintojeni alkaessa, kuultuani mahdollisuudesta lähteä työharjoitteluun ulkomaille, tiesin
että haluan käyttää tilaisuuden hyväksi. Odotus palkittiin ja 31.3. illalla lähti linja-auto kohti
Helsinki-Vantaan lentokenttää. Yksin, hieman jännittynein, mutta silti luottavaisin tuntein
lähdin matkaan. Tiedossani oli vain kaupungin nimi, sekä tieto siitä että menen suorittamaan
maatalousharjoitteluni kahdessa jaksossa.
1.4. Maanantaina saavuin Budapestin lentokentälle, josta matka jatkui taas määränpäähäni
Zirciin. Vastassa oli joukko opettajia jotka tutustuttivat minut paikkaa. Ensimmäiset päivät
täällä meni tutustuessa opiskelija-asuntolaan sekä viereiseen maatalouskouluun ja sen muihin
tiloihin.
Paikallinen maatalouskoulu Zircissä
3.4. Työni alkoivat ensimmäisellä harjoittelupaikallani Szépalmassa. Paikka oli iso hevostila,
kokonaisuudessaan se koostui mm. tunnetusta hotellista sekä kolmesta hevostallista joista yksi
kuului eläintenpelastusyhtiölle, Gut Aiderbichlle. Itse pääsin tekemään töitä juuri kyseiselle yhtiölle.
Työnkuvaani kuului päivittäiset rutiinityöt pelastettujen hevosten, vuohien ja lampaiden kanssa.
Pelastettuja vuohia
.. ja hevosia
Tykkäsin todella paljon työskennellä täällä, rutiinityöt oppi nopeasti ja ajan kanssa sain
myös enemmän vastuuta. Kielen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, työntekijät puhuivat
melko sujuvasti englantia. Kolmen ruokalajin lounas hotelli-ravintolassa kruunasi paikan.
Szépalma
19.4.-22.4. Eräs tutustumani unkarilainen kutsui minut pääsiäiseksi kotiinsa. Vietin
viikonlopun hänen perheensä luona. Kiertelimme katselemassa lähialueen nähtävyyksiä,
lähinnä Unkarin suurinta järveä, Balatonia.
Balaton
23.4. Työni alkoivat toisessa harjoittelupaikassani Veszpremissä n. 500-600 lehmän
lypsykarjatilalla. Tila oli edellisen vastakohta. Työpäivät olivat vaihtelevia, joinakin päivinä
pääsin auttamaan lehmien lypsyssä, toisena päivänä esimerkiksi tutustumaan vasikoiden
hoitoon. Asenne työntekoon oli paljon rennompi mihin olin Suomessa tottunut.
Viimeisellä viikolla pääsin vielä tutustumaan toiseen kouluun Várpalotassa. Mm. pääsin
seuraamaan koulua päättävien päätösjuhlaa sekä tutustumaan koulun samanikäisiin oppilaisiin.
10.5 lähti lentoni takaisin kotiin.
Thury- linna, Várpalota
Kaiken kaikkiaan matka meni hyvin. Vältyin suuremmilta väärinymmärryksiltä ja
kommelluksilta. Kielen kanssa ei juuri ollut ongelmia, suurimman osan kanssa pystyin
kommunikoimaan englanniksi, jos taito ei riittänyt, oli kääntäjä ja elekieli apuna.
Matka oli ehdottomasti kokemisen arvoinen. Jakso ei pelkästään opettanut ammatillisesti vaan
se myös kasvatti ihmisenä. Uusien kokemusten lisäksi opin vastuuta, itsenäisyyttä, sain lisää
itsevarmuutta ja rohkeutta. Matka oli todellakin silmiä avaava, suosittelen lähtemään ulkomaille
harjoitteluun. Uskaltaisin sanoa, että harjoittelu ulkomailla antaa paljon enemmän kuin kotimaassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti