Job shadowing -viikko Valenciassa 4.-11.4.2022

Pitkästä aikaa MAAILMALLE!

Matkalla mukana: Sirpa Korhonen (vararehtori, koulutuskeskus Jedu), Riikka-Kaisa Nuolioja (koulutusjohtaja, Haapavesi), Jaana Liukkonen-Karvosenoja (lehtori, matkailu Haapavesi) & Leena Kangas-Järviluoma (opettaja, luonto- ja ympäristöala Haapavesi)

Aika: 4.-11.4.2022

Kohde:
            Valencian alue

            Florida universitaria (Catarroja & Valencia)
            Xuquer centre educatiu


Maanantai 4.4.

Aamuvarhainen lähtö kohti Oulunsalon kenttää.

Oulunsalon lentokentällä teimme loppuun Espanjaan vaadittavan terveysselvityksen. Terveysselvitys on englanninkielinen dokumentti, joka vaaditaan Espanjaan matkustavilta. Tämä tarkistettiin Oulussa lähtöselvityksessä sekä Alicanten lentokentällä. Jos haluat lisätietoja terveysselvityksestä, tsekkaa täältä: https://www.spth.gob.es/ 

Taksinkuljettaja Jose odotteli meitä Alicanten lentokentällä, josta matkustimme Alziraan. Taksimatka kesti noin kaksi tuntia. Alzirassa meille piti olla varattuna kolmen makuuhuoneen huoneisto, mutta todellisuus olikin toinen. Saavuttuamme huoneistoon, pystyimme vain toteamaan, että sänkyjä on liian vähän varaukseen verrattuna. Asiaa koitettiin hoitaa puhelimitse, mutta kielimuurin takia se ei onnistunut: hotellin vastaanottovirkailija puhui englantia vain auttavasti. Suurena apuna tässä oli sähköposti ja Googlen kääntäjä. Lopulta tilanne selvisi ja Leena ja Jaana saivat huoneen lisämaksusta noin kilometrin päässä olevasta hotellista, joka siis kuului asunnon kanssa samaan ketjuun. 

Saapumispäivänä ilma oli kylmä ja sateinen. Lämpötila keikkui 10 asteen tietämillä.  Iltaisin Sirpa ja Riikka-Kaisa tekivät hallinnollisia töitä, kuten sähköposteihin vastaamisia, laskujen hyväksymisiä, puheluita, lukujärjestyksiä jne. Jaana ja Leena tutustuivat kaupunkiin kartan avulla sekä järjestelivät seuraavan päivän kuljetuksia.



Tiistai 5.4.

Tiistaiaamu valkeni sateisena ja kylmänä. Matkustimme taksilla, Josen kyydillä, Catarroja Florida campukselle, joka sijaitsee noin 50 km päässä Alzirasta. Aamuruuhkan vuoksi lähdimme jo 8.30  ja olimme hyvissä ajoin perillä. Aamupalaa saimme nauttia omakustanteisesti läheisessä espanjalaisessa kahvilassa.



Oppilaitoksessa tapasimme henkilöstöä ja opiskelijoita. Tapaamisen aluksi Florida groupin KV-koordinaattori Inma Mora Orti esitteli heidän koulutustarjontaansa. Tämän jälkeen pääsimme itse esittelemään koulutuskeskus Jedua sekä suomalaista työssäoppimista. Keskustelimme vielä yhdessä ylipäätään ammatillisesta koulutuksesta sekä koulutuksen eroista Suomen ja Espanjan välillä.

Jaanalle ja Leenalle tarjoutui mahdollisuus päästä seuraamaan oppitunteja ja samaan aikaan Sirpa ja Riikka-Kaisa jäivät keskustelemaan hallinnollisista asioista.

Lopuksi saimme tutustua kampusta kierrellen erilaisiin oppimisympäristöihin. Keskustelimme kampuksella olevan ravintolan mahdollisuudesta ottaa tulevaisuudessa työssä oppijoita Jedun ravintola-ja cateringalan ja elintarvikealan opiskelijoista. Keittiö oli siisti ja monipuolinen. Voimme suositella tätä opiskelijoille työssäoppijoille. Sinne mentäessä olisi kuitenkin hyvä osata espanjan alkeet, koska keittiönväki ei puhunut englantia, mutta kertoivat että asenne ratkaisee! Siellä voi tehdä käytännöntyötä vaikka ei olisi täydellisestä yhteistä kieltä. 

Päivän päätteeksi meille tarjottiin viiden ruokalajin lounas koulun ravintolassa. Lounas koostui alueelle tyypillisistä ruokalajeista (kalaa, simpukoita, paellaa). Lounaan jälkeen jatkoimme keskustelua mahdollisista yhteisistä hankkeita sekä opiskelija- ja henkilöstövaihdoista. Sirpa allekirjoitti uudet yhteistyösopimukset (Memorandum of Understanding) Erasmus-kaudelle 2021-2027.






Vierailun päätyttyä taksikuski Jose kuljetti meidät takaisin Alziraan. Illalla Riikka-Kaisa ja Sirpa tekivät hallinnollisia työtehtäviä, Jaana ja Leena olivat yhteydessä Suomeen jääneisiin työssäoppijoihinsa sekä selvittelivät seuraavan päivän kuvioita.


Keskiviikko 6.4.

Keskiviikkoaamu aukeni edelleen sateisena ja kylmänä. Ohjelmassa oli tutustuminen Alzirassa sijaitsevalle Xuquerin kampukselle. Meitä oli vastaanottamassa koulun rehtori sekä useita opettajia eri koulutusasteilta. He kertoivat meille kattavasti koulunsa toiminnasta. Xuquerin kampuksella nuorimmat ovat 3-vuotiaita ja koulussa on mahdollista tehdä myös ammatilliset opinnot. Yksi opettajista olikin aloittanut kyseisessä koulussa pikkupoikana ja valmistunut sieltä ammattiin. Espanjalaiset esittelivät meille eri asteista ja miten opetetaan. Projekti-ja tiimioppiminen ovat punaisena lankana kaikilla koulutusasteilla.

Ennen lounasta kävimme seuraamassa liikuntapuistossa liikunnanopiskelijoiden järjestämään toiminta- ja liikuntailtapäivää vaativan erityisen tuen opiskelijoille. Se oli mielenkiintoista seurattavaa. Kaikki olivat iloisesti yhdessä, hyvässä hengessä liikkumassa.

Espanjalaiseen kulttuuriin kuuluu, että lounasta syödään vasta n. klo 14-15. Lounastauko kestää n. 2 h. Xuquerin koulun väki tarjosi meille usean ruokalajin lounaan läheisessä ravintolassa. Lounailla oli erittäin hyvä tilaisuus tutustua ja keskustella epämuodollisesti. Parhaat kontaktit ja verkostot luotiinkin lounaiden aikana. 



Sään parannuttua lähes kesäiseksi Jaana ja Leena tutustuivat illalla kävellen Alziran kaupunkiin ja sen historiaan. Alzira on ollut ennen muinoin arabialainen kaupunki ja kaupungissa onkin nähtävillä jäänteitä vanhoista arabialaisista muureista. Hienoa, että jotain vanhaa on säilytetty!





Torstai 7.4.


Torstaiaamu valkeni aurinkoisena ja erittäin kauniina! Auringon sanotaan paistavan Valencian alueella yli 300 päivänä vuodessa. Viimeisen kymmenen päivän aikana sää oli ollut epätyypillinen: oli ollut kylmää ja erittäin sateista.



Kävelimme aurinkoisessa aamussa Xuquerin kampukselle, jossa jatkoimme keskustelua ammatillisesta koulutuksesta. Meille esiteltiin tarkemmin ammatillisen koulutuksen aloja ja niiden sisältöjä. Esitysten aikana kynät suihkivat ja ideat tulevista yhteistöistä piirtyivät papereille.



Sirpa allekirjoitti uudet yhteistyösopimukset (Memorandum of Understanding) Erasmus kaudelle 2021-2027.


Liikunta-alan opiskelijat ja heidän opettajansa ottivat meidät mukaan läheiselle Valle De La Murtan suojelualueelle. He käyttävät suojelualuetta usein oppimisympäristönään, ja tänään opiskelijoilla oli ohjelmassa suunnistusta pienissä ryhmissä. 

La Murtassa on keskiaikaiset luostarinrauniot, ja nykypäivänä se on suosittu retkeilykohde alueen asukkaille sen läheisen sijainnin ja hyvien reittien vuoksi. La Murta on harvinainen myrttikasvi, jota kasvaa enää vain tällä suojelualueella. 

Meidän reittimme kulki munkkien keskiajalla rakentaman vesikanavan vieressä. Myös mukana olleet paikalliset opettajat olivat ihmeissään, koska vettä oli runsaiden sateiden vuoksi niin paljon. Polku olikin paikoitellen liukas ja lenkkarit meinasivat kastua. 









Matkan varrella juttelimme "sujuvasti" sekä espanjaksi, englanniksi että suomeksi paikallisten opettajien kanssa mm. yhteistyökuvioista. Oli mahtavaa saada asiantuntevia oppaita retkelle ja oli hienoa tavata espanjalaisia luonto- ja matkailualan kollegoita! Toivottavasti keskustelumme tuottavat hedelmää ja voimme aloittaa yhteistyön myös opiskelijoiden kanssa.

Illalla Sirpa ja Riikka-Kaisa tekivät hallinnollisia töitä mm. laskujen hyväksyntää ja seuraavan jakson lukujärjestysten viimeistelyä. Jaana ja Leena fiilistelivät kuluneen päivän luontokokemuksista sekä huolehtivat seuraavan aamun kuljetuksesta ja olivat yhteydessä Xuquerin koulun englannin opettajan kanssa, joka oli luvannut lähteä oppaaksi Valenciaan. 


Perjantai 8.4.

Perjantaina vuorossa oli Valencia. Ja kukapa muu kuin Jose haki meidät aamulla kyytiin.

Valenciassa menimme Florida groupin kampukselle, jossa saimme tutustua LEINN– koulutukseen. Koulutus on yrittäjyyteen, johtamiseen ja innovointiin painottuva yliopistotutkinto. Koulutuksessa 30 % on teoriaa ja 70% pohjautuu projekti- ja tiimioppimiseen. Koulutuksen pohjalta on syntynyt mielettömiä juttuja ja rautaisia asiantuntijoita. Opiskelijat ja opettajat olivat innoissaan ja ylpeitä omasta jutustaan. Saimme myös kuulla, että ohjelmasta valmistuneista 97% työllistyy!



Tutustumisen jälkeen Xuquerin englanninkielen opettajan, Gemma, saapui ystävällisesti meille oppaaksi. Tapasimme Serranon tornin juurella, kapusimme torniin ja kiertelimme sen jälkeen Valencian nähtävyyksiä. Lounaalla keskustelimme Gemman kanssa ravintola-alan työssäoppimismahdollisuuksista. Ilman kielitaitoa (espanja) paikan saaminen voi olla hankalaa.  

Sattumalta osuimme paikalle tapahtumaan jossa mainostettiin paikallista ammatillista koulutusta. Torilla oli kova pöhinä päällä, ja ihmisillä näytti olevan hauskaa! 







Lauantai 9.4.

Lauantaiaamuna aamupalan jälkeen oli aika vaihtaa maisemaa. Jose kyyditti meidät Alicanteen, jossa majoitumme Eurostars Centrumiin, mukavaan keskustahotelliin. Jaana ja Leena kyselivät vastaanotosta hotellin eri alojen työssäoppimismahdollisuuksia, mutta hotellipäällikkö ei ollut viikonloppuna töissä. Vastaanotossa työskentelevä nuori nainen antoi kuitenkin hotellipäällikön yhteystiedot, joten täytyy olla häneen vielä yhteydessä. Yllättävän hankalaa tuntuu työssäoppimispaikkojen löytäminen olevan.

Jutustelimme vastaanottovirkailijan kanssa myös paikallisista nähtävyyksistä ja turistikohteista. Hän antoi meille hyviä vinkkejä siitä, mihin ravintoloihin ei kannata ja mihin kannattaa mennä. Rantakadulla sijaitsevia ruokapaikkoja hän moitti, sillä niissä laatu ja hinta eivät välttämättä kohtaa.

Mereltä puhalteleva, viileä tuuli ei tuntunut aurinkolomailijoita hidastavan. Hiekkaranta oli täynnä ihmisiä, ja rohkeimmat uskaltautuivat aaltoihin uimaan. Meille riitti pelkkä varpaiden kastaminen, vaikka ilma olikin mukavan lämmin.






Loppuiltapäivä ja ilta kului kaupungilla kierrellen. Jaana ja Leena kävivät illallisella yhdessä vastaanottovirkailijan suosittelemista ravintoloista, ja ruoka olikin erinomaista, yksi reissun parhaimmista. Otimme myös tämän ravintolan yhteystiedot, jos sinne vaikka otettaisiin työssäoppijoita/opettajia!


Sunnuntai 10.4. (+ maanantai 11.4.)

Sunnuntaiaamuna nautimme maistuvan ja monipuolisen aamiaisen hotellin buffetissa. Jaana ja Leena lähtivät aamiaisen jälkeen käveleskelemään satamaan ja rantakadulle. Tässä kohtaa reissuväsymys oli jo melkoinen, eikä päivälle ollut suuria suunnitelmia tai tavoitteita.

Kaiken väsymyksen keskellä lähdimme extempore käymään kaupungin keskustassa sijaitsevassa vanhassa Santa Barbaran linnassa. Se sijaitsee vuoren päällä korkealla kaupungin yläpuolella. Linnaan pääsee hissillä, joka on n. 160 metriä korkea, ja sillä kestää reilut 30 sekuntia mennä ylös. Hissilippu maksaa 2,70€.



Retki osoittautui todella antoisaksi, sillä paikka oli kerrassaan upea. Näkymät merelle, vuorille ja kaupunkiin olivat mahtavat. Linnoituksen reunalla seisoskelu sai pään pyörälle ja polvet tutisemaan! Ikää Santa Barbaralla on jo 1000 vuotta, ja se on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista. Iästään huolimatta linnoitus on säilynyt yllättävän hyvin.

Paikka on hieno maisemien, historian ja kulttuurin vuoksi, mutta Jaana ja Leena kiinnittivät huomiota myös kasvillisuuteen. Kukkakedot loistivat keväisen kauniina. Löytyipä sieltä joitain samoja lajeja kuin koti-Suomestakin.









Sirpa ja Riikka-Kaisa vierailivat kirjamessuilla ja seurasivat palmusunnuntain suurta juhlakulkuetta vanhasta kaupungista satama-alueelle.


Sunnuntai-iltana sänky kutsui aikaisin, sillä seuraavan ”aamun” herätys oli jo ennen kolmea. Aamulento Helsinkiin kului enemmän ja vähemmän torkkuen. Jaana ja Leena jatkoivat Helsingistä matkaa kotiin junalla, Sirpa ja Riikka-Kaisa odottivat jatkolentoa Ouluun. Junamatka kului rattoisasti raporttia kirjoitellen ja reissua muistellen.



Loppuyhteenveto:

Jokaisen pidemmälle jaksolle lähtevät kannattaa opiskella ainakin alkeet espanjasta, koska paikalliset eivät hallitse englantia kovinkaan hyvin. Espanjassakin toki opiskellaan englantia, mutta sitä ei kuulla yleisesti, nimittäin tv-ohjelmatkin ovat dubattuja! Paikallisten kielitaito vaihtelee: isoissa kaupungeissa englannilla pärjää, pikkukaupungeissa ei niinkään.

Reissu oli antoisa ammatillisesti ja uusia sopimuksia syntyi. Sirpa allekirjoitti meille yhteistyösopimuksia ja siitäpä meidän onkin hyvä jatkaa yhteistyökuvioiden rakentamista. Reissulta tarttui mukaan myös uusia ideoita opetutukseen. 

Anti ei toki jäänyt pelkästään ammatillisiin saavutuksiin. Aina on hienoa päästä maailmalle ja nyt varsinkin, kahden synkeän koronavuoden jälkeen, oli hienoa taas nähdä muita maisemia. Reissusta tarttui mukaan paljon uusia kokemuksia ja kavereita.

Ruoka oli hyvää, ihmiset ottivat meidän lämpimästi vastaan ja kaikki sujui oikeastaan vallan mainiosti. Ihan mahtava reissu!


            

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti