Työharjoitteluni Islannissa

 

Ensimmäisen aamun näkymät.

DAY1. (the first and last day of my diary.)

-Welcome to Iceland-

Vihdoin kone laskeutui Keflavikkiin, olin intoa täynnä sillä nyt vasta uskon todeksi monien mutkien jälkeen että olen päässyt Islantiin! Olen Islannissa!! Koneen Ikkunasta ei nähnyt vielä mitään aamu oli vielä hyvin varhainen ja aurinko alkaisi vasta nousemaan.

Seurasin ummikkona muitten matkustajien mukana laukkuja hakemaan ja bussi lippua. Bussi lippuja hakiessani karu totuus ja muistutus olemattomasta kieli taidostani oli hyvin läsnä mutta niin vain liput sain ja löysin oikean bussin. Bussissa matkalla Reykjavikkiin sitä näki todella missä olin ei oikein mitään missään ja  lumi peitti tasaisen tantereen.

Bussi asemalla jäin kyydistä ja kävin lähimmällä huoltamolla syömässä sillä bussi lähtisi vasta viideltä Mjöddistä Blönduosaan.Mjöddin asemalla minulle selvisi ettei tänään kulkisikaan busseja lumi myrskyn takia pohjoiseen joten hyvällä tuurilla loppu viikolla pääsen, myyjä lohdutti :D Se ei aiheuttanut paniikki päin vastoin mukavaa seikkailu fiilistä! 

Soitin Haukkirille ja hän järjesti asiat. Neljän maissa tuli hänen toinen pojistaan hakemaan minut heidän iso vanhemmille jotka asuivat Reykjavikin keskustasta. Heillä voisin yöpyä ja lähteä aamulla paremmalla onnella bussil matkalle kohti Hvammurin tilaa. Haukkirin lapset Lilja , HM ja Leo olivat hyvin ystävällisiä.Myräkkä kuitenkin vain paheni ja minulle järjestettiin kyyti jo samana iltana klo21 jolloin oli lähtö tilalle Haukkur Marjan kaverin kyydillä. Matka meni rattoisasti ja kesti vain vaja kolme tuntia pysähdyttiin syömässäkin. Maisemia ei paljon matkalla nähnyt pimeässä ja tuuli heittelehti välillä isoa maasturiakin mutta nätisti se mönki eteenpäin. 

Sitten Haukkur olikin minua vastassa pysäkillä jossa hyppäsin hänen ja Ingan kyytiin (tytär) Oli mahtava nähdä vihdoin Haukkur jonka kanssa vain viestitellyt hyvin vähän ja pari puhelua Islanninpäässä soitellut. Tuntui kun puhe kykyni olisi viety ja kieli väännetty solmuun..Ikkunasta juuri ja juuri hahmohti hevos rykelmän ja kuulemma kohta ollaankin perillä sillä nämä oli jo tilan hevosia. Siinä samassa lauseessa auto humpsahtikin hankeen jumiin ja Haukkur sanoi nauraen , -Welcome to Icelend! Inga etu penkillä huokaisi syvästi vain että joko taas?

Puramme auton ja menimme sisään pieneen mökkiin ja kun sisälle pääsi se osottautuikin valtavaksi tila ihmeeksi missä oli peräti 20 petipaikkaa. Tämä oli perheen talo. Missä asui myös nauravainen työntekijä Hjörddis, Haukkurin pojan tyttö ystävä. Hjörddis esitteli minulle taloa ja minun huoneeni. Ja sänky tuntui täydelliseltä kun vihdoin sinne pääsin päivän päätteeksi! Aamen!

Islannissa on suomen talvi aikaan kello kaksi tuntia vähemmän. Aika ero ei ole iso mutta huomattava 😃

Islantilaisten hauska tapa liikuttaa useampi hevonen kerralla. Ajaen autolla takaa. :D

Raporttia työharjoittelustani 
Iceland, Blönduos, Horses and Tours  16.1-24.2.2018

Lähdin yksin tekemään viimeisen harjoitteluni Islantiin siinä toivossa että parantaisin kielitaitoani. Melkoinen hyppy mukavuus alueen ulkopuolelle sillä kammoksun englanninkieltä eikä myöskään islanninhevoset ole niitä lemppareita. Islanti maana kiinnosti kuitenkin sen verta joten.. Jostain kummasta kuitenkin päädyin islantiin islanninhevostilalle. Enkä kadu hetkeäkään. 

Talli

Piväkirjassa kerroin saapumisesta tilalle. Minut otettiin todella hyvin vastaan ja talon isäntäväki oli aivan mahtavaa porukkaa ikävä on jo kova taikaisin. Selvisin heikolla englannilla puheliaitten Islantilaistenkanssa. Hjörttis oli etenkin niin auttavainen että melkein olisi oppinut suomea puhumaan ennemmin kuin minä englantia! Tilalle tuli pian myös toinen tyttö töihin minun lisäksi, hän oli Amy Englannista. Sekä saksalainen poika Nick jolla oli hevonen Hvammurin tilalla ja viimeisellä viikolla tuli myös Jenny saksasta. Meillä huippu mukava työ tiimi!Ja paras vapaa-ajan kaveri porukka tietty myös. Sillä asuttiin ja työskenneltiin samalla tontilla. Majoitus oli Haukkurin talossa ja pari viimeistä viikkoa asuttiin maja talossa vähän matkan päässä. 

Blosi ja kaverit viettää vapaa-aikaa

Pihatiellä ratsastusta ja takana näkyy talo.

Lähimpään kylään Blönduossaan oli 40min ajo matka joten harjoittelun aikana ei paljoa muualla tullut käytyä. Vähän etukäteen emmin että käykö aika pitkäksi olla 6. viikkoa noin syrjässä kaupunkilaistytölle. Vaan kun siinä laakson vuorten välissä sitten oli ei kyllä kaivannut yhtään mitään! Siinä oli talo,talli,hevoset ja kaverit ja mahtava luonto läsnä joka päivä!

 Töttiä!

Työtehtäviäni oli Hevosten liikutus eli paljon ratsastamista niin sisällä  kuin ulkona. Juoksuttamista , maastakäsittelyä ja nuorten hevosten kanssa puuhastelua ja kouluttamista. Mikä yksi hienointa oli nähdän nuorten hevosten kehitys ja olla vähän osaa sitä vaikkakin vain pienen ajan. 

islannin hevosest ovat hirvittävän sosiaalisia ja ystävällisiä ja jokainen oli oma iso persoona Niiden kanssa oli mahtavaa ja palkitsevaa työskennellä ja nähdä tuloksia mikä on paras palkka eläinten kanssa. Opin paljon hevosten kouluttamisesta ja nuorista hevosista ja minusta Hvammurin väki oli todella päteviä hevosmiehiä ja naisia ja yritin ahmia tietoa heidän tavoistaan. Englanninkieli ei tehnyt siitä niin helppoa.

Askellajina passia.

Hevoset ratsastus hallissa

#Jäätikkörallia     joella ratsastelua

Hevosten hoito oli tottakai arkea. Tilalla laitumet täynnä hevosia ja tallissa vain pieni osa joten laidun hevosia käytiin tarkkailemassa että kaikki on niin kuin kuuluukin. ja välillä vaihettiin hevosia tai pyydystettiin pelloilta myyntiin tai treeniin. Kerran pyydystettiin kaikki laumat vuorotellen talliin ja tarhoihin jotta saatiin ne madotettua. Se oli urakka mutta toimi ripeästi sillä jokaisella oli oma tehtävä ja homma hoitui kuin liukuhihnalla. Ja Hjörttis tunnisti kaikkien hevosten nimet! Muistutti jonkun moista poro erotusta 😃 Muutamia heppoja glipattiin jotka asui tallissa ja joita treenattiin ahkeraan sillä Islanninhevosilla on hirmusti karvaa jota tarvitsevatkin karuissa oloissa sillä tääl ei loimitusta tunneta. Hevosten ruokinta aamuin illoin. Laidun hevosille vietiin ja levitettiin pyöröpaaleja parin päivän välein näin talvis aikaan. Tallityöt tallien siivoaminen joka kävi todella sukkelasti verraten suomalaisia talleja / pihattoja. Lannat pystyi tiputtamaan suoraan karsinasta "lantalaan" joka oli tallin alla. Ja tuo lanta tallin alla lämmitti samalla tallia.

Heinän jakoa laumoille.

Varsat odottavat vuoroaan madotukseen.

Toinen talli.

Hevosten ruokinta aamuin illoin. Laidun hevosille vietiin ja levitettiin pyöröpaaleja parin päivän välein näin talvis aikaan. Tallityöt tallien siivoaminen joka kävi todella sukkelasti verraten suomalaisia talleja / pihattoja. Lannat pystyi tiputtamaan suoraan karsinasta "lantalaan" joka oli tallin alla. Ja tuo lanta tallin alla lämmitti samalla tallia.

Hommiini kuului myös yrityksen Majatalon valmistelu ja laittaminen aina seuraaville asiakkaille. Siivuosta ja pyykkäystä. Parina myrsky päivänä annettiin majatalolle uutta ilmetta maalaamalla talo sisältä päin se vilkasta kesä kautta varten kukoistukseen. Islannissa talot tuntuivat olevan pääsääntöisesti rakennettu kivestä ja pellistä ja ei mikään ihme kun puut olivat harvassa.

Majatalon huone

Guesthouse

Kuvassa Guesthousen palju.
Kummasta ovesta sinä menisit? Kuvilla parin tunnin ero. Ennen pyryä ja pyryllä.

Kun tein lähtöä reissuuni mietin kovasti millainen keli on ja paljon yritin ottaa selvää mutta paikan päällä sen todella tajusi että ennusteet olivat vaan suuntaa antavia. Myrsky päivät pitivät hyvin paikkaansa ja keli todella vaihtui hetkessä sitä ei kait voi uskoa ennenkuin sen kokee. Saattoi pystyä ratsastaa yhden hepan auringon paisteessa ja  tosella hevosella kun teit lähtö päädyit halliin ratsastamaan sankan lumisateen edestä. Pahinpina myrsyky päivinä hevosilla pidettiin vapaa päiviä. Ja Islannin tuuli todella tuntui kasvoilla. Tuo tuuli oli jotain niin ainut laatuista :D   

Tuuli kuljetteli lunta ja välillä jäi vaan paljas maa näkyviin myräkän jälkeen. Seuraava myräkkä saattoi taas tuoda lunta tullessaan. Pakkas lukemat eivät olleet lähellekkään mitä suomessa mutta jos tuuli, teki se kelistä kolean ajoittain.

Lumipyryssä olleita hevosia :D

Tuulen kuljettamat nietokset. Hevoset pääsivat aidan yli kävelemällä. Kuvan aidalla oli korkeutta 150cm.

Myrsky teki tuloaan.

Muuta mieleen painuvia muistoja!
Pääsin  käymään Islantilaisessa kylä juhlassa jossa pääsin maistamaan perinne ruokia haita ja lammasta sekä hyljettä. Islantilaista musiikkia ja näytelmiä sekä tanssia.

Kävimme myös yhtenä vapaa päivänä Amyn kanssa ajelemassa läheisen nähtävyyden luona. Iso ihmeellinen kivi meressä. Keli oli tuolloin mitä parhain. 

Ikimuistoista ja ainutlaatuista oli myös päästä ratsastamaan kilpaa askellaji ratsastuksessa ja vieläpä tosiaan islannissa. Sekä seuramaan kilpailuja. Kisapäivä oli hieno, jännittävä sekä oikein onnistunut. Tallin hevoset tekivät hienoa suorituksia.

Hevonen: Nike fra Hvammi2

Hvitserkur

Kuusi viikkoa vierähti äkkiä enkä kerinnyt kotiakaan alkaa ikävöimään päin vastoin ikävä jää tätä paikkaa ystäviä ja hevosia! Oli aika sanoa heipat ja suunnata suomeenpäin! 

Kotimatkalle sain lainaan Hjörttiksen auton jolla ajoin Reykjavikkiin. Matka oli huikea ja se meni kuin siivillä ihastellessä maisemia. Aluksi oli hieman totuttelua ajaa ratti vinksallaan tuulta vasten. :D Liiankin äkkiä olin sitten keskustassa mihin jätin auton parkkihalliin  ja avaimet penkin alle odottamaan hakiaa. Matka jatkui bussilla lento kentälle.  Yöllä kone laskeutui suomeen jossa odottikin kirpsakka pakkanen ja matka yö bussilla kohti Jyväskylää ja kotia alkoi.

Yksin matkustaminen oli mahtava ja kasvattava kokemus. Voin vain suositella! Ja olla iloinen kun rohkenin lähteä. Huono englantini ei ollut siis este vaan pieni hidaste :D 

kuva :  @worldwide_amy

Kiitos_!