Työssäoppiminen Italiassa

Harjoittelu

Useimpina päivinä olen huoneessani työskentelemässä tietokoneella. Työhöni on kuulunut uuden käyntikortin suunnittelu Adobe Illustratorilla, useiden logojen suunnittelua , videokuvaamista ja materiaalin editointia Adobe Premierellä. Jotkut aamut ovat alkaneet palaverilla työssäoppimisohjaajani kanssa. Palavereissa olemme käyneet läpi sitä, mitä seuraavaksi tulisi tehdä ja mitä minulta odotetaan.

Italialaiset eivät säikähdä videokameraa, eivätkä ujostele. Kun videokuvasin Suomessa, ihmiset usein välttelivät lähelle tulemista. Italialaiset ovat olleet enemmänkin uteliaita siitä, mitä teen ja ovat tulleet lähemmäs katsomaan, jos olen ollut julkisella paikalla kuvaamassa.

Olen pitänyt työstäni paljon. Onnistumisen tunne on ollut suurta esimerkiksi hienon käyntikortin suunnittelun jälkeen. Työssäoppimisohjaajani on myös mahtava. Hänestä on tullut minulle läheinen ihminen, kuin perheenjäsen.

Italialaista jäätelöä, gelatoa

Piani d'Erna

Kävimme vuorella nimeltä Piani d'Erna. Ylös pääsi köysiratahissillä. Leccon keskustasta köysiratahissille oli noin puolen tunnin ajomatka taksilla.

Oli mukavaa nähdä lunta pitkästä aikaa

Maisemat olivat upeat

Toinen ja kolmas viikko Torreviejassa

Kahvilan perustyöt ovat alkaneet tulla jo tutummiksi, mutta päivissämme on toki poikkeuksiakin. Keskiviikkona olimme kaikki töissä, joten Minna ja Katariina järjestelivät kaikki hyllyt uudestaan ja hinnoittelivat ja katsoivat päivämäärät samalla.

Työpaikallamme kokit sekä yksi kahvilan työntekijöistä, Xiomara, puhuvat pelkästään espanjaa. Lauantaina Janna oli Xiomaran kanssa kahdestaan ja sunnuntaina puolestaan Katariina oli Xiomaran kanssa. Lauantaina oli ensimmäinen oikeasti lämmin päivä, joten Minna vietti aamupäivän rannalla ja paloi, kuten kuvasta voi huomata.

Kolmannella viikolla aloitimme laittamaan kaikkiin tuotteisiin espanjalaisia etikettejä. Minna ja Katariina olivat useampana iltana Xiomaran kanssa kolmistaan. Keskiviikkona tuli kuorma Suomesta. Torstaina oli meidän ensimmäinen yhteinen vapaapäivä ja menimme shoppailemaan Zenia Boulevardille. Lauantaina Minna ja Katariina kävivät moikkaamassa Veraa ja kotimatkalla poikkesivat Rattotallilla Jannan, Emman, Patun ja heidän ystäviensä luona. Sunnuntaina oli peruspäivä töissä. Kehittelimme Suomi-seuran naisten kanssa maanantaille isäinpäivän kunniaksi "äijäpitsan". Pitsa sisälsi pekonia, herkkusientä, aurajuustoa, chorizoa ja sipulia.Oli muuten hyvvää.

Työssäoppimisraportti Gran Canaria, Las Palmas, Espanja 19.01.2018-19.02.2018 Jenna Rahkala

GRAN CANARIA, LAS PALMAS 19.01.2018-19.02.2018 

Valitsin työssäoppimispaikan Las Palmasista, koska paikan omistajat olivat suomalaisia joten sain heitä näytön arvioinnin. Tiedon The Boutique rooms:sta sain koulun kautta, opiskelukaveri oli jo siellä ollut. Halusin ulkomaille töihin, joten tämä oli loistava tiilaisuus käydä sitä kokeilemassa. Kokemus oli myös sen arvoinen.

Ylivieskasta lähdin junalla Helsinki Vantaan lentoasemalle ja sieltä Norwegianin lento lähti n. klo 17:00. Puolen yön pintaan olin Gran Canarian lentokentällä. Vastaan minua tuli työssäoppimispaikan omistajien poika. Matka lentokentältä asunnolle oli n. 20 min autolla.

Asunnon vuokrasin airbnb:n kautta. varaamassani asunnossa oli kuitenkin sattunut vesivahinko ja siksi minulle tarjottiin ensimmäiseksi kahdeksi viikoksi toista asuntoa, joka sijaitsi Las Canterasin rannan lähettyvillä. Asunto oli oikein kiva ja tasokas. Kahden viikon päästä muutin hieman sisämaahan päin vanhempaan taloon, jossa asui paikallista väestöä.

Työpaikkani sijaitsi vanhassa kaupungissa, jonne tuli asunnolta matkaa reilu 7km. Kuljin matkan paikallisbussilla, matka maksoi euron sivu. Joskus matka kesti jopa tunnin, bussit olivat niin täynnä, että kaikki seisoivat ja hyvä, että ovet mahtuivat ruuhka aikana kiinni.

Las Palmas on 400 000 asukkaan valtava kaupunki, jossa aluksi oli vähän hukassa. Ensimmäisenä aamuna menin taksilla, joka maksoi alle 5 euroa.

Ensimmäisenä aamuna minua oli vastassa opiskelija Minna, ehdin seurata hänen työs-kentelyään pari tuntia, niin saapui omistajapari paikalle. Heidän kanssa kävimme hiukan heidän toimintaa läpi ja heidän poika esitteli minulle 4: kerroksista rakennusta, vanhaa suklaatehdasta. Paikan omistajat Sirkku Höttä ja Mika Westerlund ovat arkkitehtipariskunta, joiden kädenjälki näkyi tiloissa. Päärakennuksessa oli 7 huonetta/huoneistoa ja lisäksi 4 muuta rakennusta, joista osassa pääsin käymään.

Työtehtäviäni oli asiakkaiden vieminen kohteisiin, sisäänkirjaaminen, aamiaisen valmis-taminen, lounaan valmistus, liinavaatehuolto sekä kaikenlaista siivous- ja huoltotöitä. Lisäksi sain tehdä ”salapoliisin” työtä ja tutkia heidän internet näkyvyyttä sekä tehdä laskelmaa vuositasolla majoituksen käyttöasteesta.

Työaika oli n. 11:00-18:00 jotta saisin mahdollisimman paljon asiakaskontakteja. Suurin osa asiakkaiden check in:stä tapahtui tuolla aikavälillä. Enimmäkseen asiakkaat olivat brittejä, muutamia kiinalaisia, turkkilaisia ja tottakai espanjalaisia. Keittiössä hygieniataso ei ihan vastaa Suomen tasoa. Esim. hedelmiä ja joitakin muita ruokatarvikkeita säilytettiin lattialla. Keittiössämme oli kuitenkin kaikki nykyaikaiset kodinkoneet, pikkuhana josta tuli suodatettua juotavaa vettä. Normaali hanavettä ei maun takia suositeltu siellä juotavan. Jätteet lajiteltiin, mutta paikalliset kertoivat, että jätteet kumminkin lopulta ehkä päätyisi samaan paikkaan.

Samassa paikassa oli myös muualta Suomesta 2 opiskelijaa, jotka perehdyttivät minua tehtäviin. Työkavereitani oli myös espanjalaiset siivous ja rakennusmiehet. Siivoojista yksi puhui sujuvaa englantia. Näiden viikkojen aikana saimme uuden pyykkitilan. Kaikki liinavaatteet silitettiin käsin.

Työtä sain tehdä itsenäisesti ja siinä oli etua, että olen jo ”aikuinen” opiskelija. Jakson aikana englanninkielen taitoni kehittyi – etenkin ammattikieli - ja sain rohkeutta käyttää kieltä, samoin opin hieman espanjaa, jolla pystyin tervehtiä ja selvittää yksinkertaisia asioita.

Vapaa ajalla kävin muutaman kerran rannalla ja kylpylässä. Sää oli erittäin vaihtelevaa ja viileää. Espanja oli erittäin halpa Suomalaiselle. Ala carte ravintolassa annos n. 10€, lounas 4-7€, marketissa kaikki n. 50% halvempaa ja tuoreempaa. Eineksiä ei myydä juuri ollenkaan ja lihat, leivät ja juustot ovat pääsääntöisesti tuoretiskeissä.

Myös paikalliset vaatteet olivat halpoja ja laadukkaita. Las Palmasissa on valtava määrä tekemistä ja nähtävää vain taivas on rajana.

Espanjalainen elämän tyyli on kyllä rennompi. He viettävät siestaa kahden maissa ja liikkeet ovat muutaman tunnin suljettuna, 17 maissa liikkeet avaavat ovensa uudelleen, Pois lukien isot marketit ja ostoskeskukset.  Henkilökunnan lounas oli meillä myös n. 14-15 maissa. Illalla kun Suomalainen laittaa nukkumaan lähtevät he ulos syömään perheiden ja ystäviensä kanssa.

Las Palmasissa myös vietettiin tuolloin karnevaalijuhla ja koko kuukauden ajan oli tapahtumia ja juhlia joka päivä ja yö. Tapahtumat alkavat vanhasta kaupungista Veguetasta ja päättyivät Las canterasissa. Juhlat huipentuivat tapahtumaan, jossa valittiin drag queen, kaikki kadut olivat täynnä hahmoiksi pukeutuneita ihmisiä. Kaikki olivat pukeutuneet naamiaisasuihin, enkä ole koskaan nähnyt niin paljon ihmisiä missään kaupungissa. Juhlimaan tuli ihmisiä laivalla myös naapurisaarilta.

Katukuvassa näkyi myös kodittomat, he nukkuivat kaduilla monesti ryhmissä ja joillakin heillä oli patja. Minunkin kotikulmilla nukkui patjalla aina samassa kulmassa sama mies. Yleisesti kumminkin paikalliset asukkaat pukeutuivat siististi ja autot olivat suhteellisen uusia.

Paikalliset eivät juurikaan puhu englantia, vaikka sitä heille opetetaan, kuukauden aikana oppi Espanjaa kylläkin mutta oli vaikea tutustua paikallisiin kielimuurin vuoksi.

Kotimatkalla menin paikallisbussilla lentokentälle. Lento oli Tjäreborgin jokerimatka, lento Turkuun lähti aikaisin aamulla Thomas Cook Airlinesillä, jossa oli Suomalainen henkilökunta. Turusta otin junan Ylivieskaan, josta ystävä tuli yöllä hakemaan kotiin.

Ensimmäinen viikko Torreviejassa

Maanantaina 26.2 matkamme kohti Espanjaa alkoi. Lensimme ensin Oulusta Helsinkiin ja sitten Helsingistä Alicanteen. Alunperin meillä piti olla reilu kahden tunnin vaihto Helsingissä, mutta Oulun lentomme oli 1 h 30 min myöhässä. Ehdimme kuitenkin jatkolennollemme. Kyyti odotti meitä lentokentällä ja matka lentokentältä Torreviejaan kesti noin tunnin. Ennen asunnollemme tuloa kävimme kaupassa ja kuski esitteli meille työpaikkamme ja hieman lähiympäristöä.

Johannan kanssa olimme sopineet, että tiistaina kello 11 tulemme tutustumaan Projennin tiloihin. Hän esitteli meille paikat ja antoi viikon työvuorolistat.

Keskiviikkona oli ensimmäinen työpäivä. Rosa neuvoi meille, kuinka tehdä erilaisia kahveja ja kassan käyttöä ja muita kahvilan työtehtäviä. Kuorma tuli n. kello kaksi ja tarkistimme ensin kuormakirjoista, että oliko kaikki tullut ja sitten laitoimme ne paikoilleen. Töiden jälkeen tarkoituksemme oli mennä käymään kauppakeskus Habanerasissa. Laitoimme mapsiin Habaneras katsomatta sen tarkemmin ja lopulta huomasimme, että maps ohjasi meidät Habaneras kadulle eikä kauppakeskukseen. Ei kuitenkaan ollut turha reissu, nätit maisemat ja kävimme samalla ruokakaupassa.

Torstaina Jannalla oli vapaapäivä. Minnalla oli aamuvuoro. Aina torstaisin on lohikeittopäivä ja se on tosi suosittua. Ihmiset tulevat jonottamaan keittoa jo hyvissä ajoin. Minna teki perus kahvilan työtehtäviä, otti tilauksia, tarjoili, teki kahveja ja tiskasi. Katariinalla oli iltavuoro. Hän opetteli sulkemaan kahvilan ja teki normaaleja kahvilan työtehtäviä. Minna ja Janna menivät Katariinan työvuoron aikana käymään Habanerasissa ja tällä kertaa he löysivät perille. 

Perjantaina olimme kaikki töissä. Janna aamuvuorossa, Minna välivuorossa ja Katariina iltavuorossa. Illalla töiden jälkeen lähdimme käymään rannalla kävelyllä kolmen muun suomalaisen tytön kanssa, jotka ovat toisessa suomalaisessa yrityksessä harjoittelussa. 

Lauantaina Katariinalla oli vapaapäivä. Minnalla oli aamuvuoro ja Jannalla iltavuoro. Töiden jälkeen Minna lähti Katariinan kanssa käymään Habanerasissa. Kauppakeskukseen lähtiessä oli tosi lämmintä, joten ajattelimme että emme tarvitse takkeja, mutta päivän päätteeksi alkoi satamaan. Onneksi ei ollut pitkä matka. 

Sunnuntaina Minnalla oli vapaapäivä, Jannalla aamuvuoro ja Katariinalla iltavuoro. Töissä teimme taas ihan tavallisia kahvilan työtehtäviä ja pikkuhiljaa alkaa jo oppimaan eri kahvien erot ja sen, miten niitä tehdään.  Minna lähti käymään suomalaisten tyttöjen Veran ja Reetan kanssa hieman suuremmassa kauppakeskuksessa, joka on noin 10 km päässä täältä. Perille päästyään huomasivat, että kaikki kaupat olivat kiinni, vaikka netissä luki että on auki 10-22. On tullut laki, että joka sunnuntai ei voi pitää kauppoja auki, emmekä olleet kuulleet siitä. He kävivät kahvilla ja 7D vuoristoradassa ja sen jälkeen kuluttivat aikaa peliluolassa. Kauppakeskukselta saavuttua tytöt sopivat tapaavansa Neean, Artturin ja Jannan Cafe Ellassa. Matka jatkui kohti Eurooppa-puistoa ja sen jälkeen aallonmurtajalle ihastelemaan maisemia. Katariinan päästessä töistä hän liittyi seuraan rannalla. Istuskelimme ja kiertelimme puistoja ja rantaa.

Kahvilan asiakkaat ovat pääosin suomalaisia, mutta jonkin verran käy myös englannin-, ruotsin-, ja espanjankielisiä asiakkaita, joten pääsee myös vähän puhumaan muutakin kuin suomea.