Talonrakentaja, JEDU Kalajoki
Johannes Typpö
Micael Mujunen
Sampsa Tervo
Talonrakentaja, JEDU Nivala
Joona Mikkola
8.4
Matkustimme junalla Ylivieskasta Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä lentokoneella Berliiniin. Kentällä meitä oli vastassa kaksi koulun autoa, jotka kuljettivat meidät Poznańiin. Berliinissä paistoi aurinko ihan täydellä teholla, mutta matkan aikana sää muuttui sateiseksi. Saavuttuamme Poznańiin klo 23, satoi ja ukkosti ihan kunnolla.
9.4
Kävimme tutustumassa kouluun, torille yms. Tutustuimme koulun ”workshoppeihin”. Ihmetystä meissä herätti ulkoseinän mallinnos. Seinän rakenne ulkoa ulospäin oli seuraava: harkko, styroksi, sekä verkko ja rappaus. Ihmeellistä tässä rakenteessa on styroksin sijainti lähes pinnassa. Suomen olosuhteissa tuo ratkaisu tuskin kestäisi kovin kauaa.
10.4
Menimme tänään ensimmäistä kertaa työmaalle. Matka työmaalle kesti bussilla n. 30 minuuttia. Vastassa meitä työmaalla oli työmaan opettaja, sekä koulun rehtori. Törmäsimme jälleen uuteen ihmetyttävään asiaan. Aloimme levittämään anturoiden päälle bitumia, jonka annoimme kuivua, ja sitten levitimme päälle bitumikaistaa. Nämä toimivat kapillaarikatkona. Suomessa kapilaarikatko toteutetaan lähes aina kapillaarista nousua estävällä soralla anturoiden alla.
Meitä ihmetytti kuitenkin myös se, että eikö perustuksissa joka tapauksessa ole soraa kapillaarikatkona, niin kuin Suomessa. Vastaus oli kyllä, mutta kyseltyämme bitumin ja bitumikaistan tarkoituksesta, saimme käsityksen, että se on lisävarmistus. Tiedä sitten, oliko sora perustuksissa kapillaarikatkoksi soveltumatonta
Kun olimme pitämässä taukoa ulkoapäin valmiiden talojen takapihalla, juolahti mieleen, että onko kyseisten talojen ulkoseinissä styroksia. Koputimme seinään ja se kuulosti harvalta, eli olihan siinä! Juteltuamme toiselle meitä ohjaavalle opiskelijalle, hän kertoi että styroksia ei käytetä samalla tavalla muuta kuin puolassa, koska se on epäegolooginen ratkaisu. Tällä hän tarkoitti mm. styroksista syntyvän jätteen haittoja. Hän kertoi sen ph-arvon olevan 5-6, joka ilmeisesti tekee siitä normaalia vaikeamman kierrättää ja hävittää.
11-13.4
Muurasimme ulko- ja väliseiniä. Muuraamisesta meillä kenelläkään ei ollut juurikaan kokemusta, joten oli se uusi kokemus. Muuramista ei juurikaan nykyään ammattikoulussa tule harjoiteltua, joten hyvää kokemusta on tullut. Puolassa lähes jokainen talo on rakennettu kokonaan tiiliharkoista.
14.4
Kävimme katselemassa nähtävyyksiä ympäri Poznańia. Kävimme mm. katedraalissa ja sotamuseossa.
16.4
Olimme tämän päivän University of Art:in Workshopissa tekemässä peilinkehystä. Olihan se outoa. Aluksi katsoimme noin tunnin, kun oppilaat tekivät kehyksen ja sitten oli meidän vuoro. Työvaatteetkin meiltä uupuivat, koska jätimme ne työmaalle perjantaina. Emme tienneet, että emme menisi maanantaina työmaalle. Oppilaat eivät muutenkaan aluksi tienneet, että olemme talonrakentajia...Kehys onnistui loppujen lopuksi ihan hyvin, paitsi että se meni palasiksi kun koulun opiskelija ei muistanut poistaa ruuveja, joilla se oli kiinni alustassa. Tiedä sitten, olisiko se muutenkaan ihan ehjänä irronnut. No, eipä kiinnostakkaan.
17.4-20.4
Jatkoimme edelleen seinien muurausta, taidot kehittyvät kokoajan lisää. Eipä tuohon hommaan kyllästy silti kovin nopeasti. Yhtenä päivänä poistimme Viereisen asunnon yläkerran betonivalun muotit, ja aloitimme muuraamaan yläkerran seiniä.
 |
| Yläpohja on toteutettu ontolla kevytsoraharkolla, ja palkeilla, joiden varassa harkot ovat. Harkkojen väleihin yläpinnassa valettu betonia. |
22.4
Vietimme iltaa ja olimme yötä Suomalaisella mökillä. Mökin rakennuttaja oli Ylivieskalainen Tero Jämsä.
Maanantai 23.4
Olimme koulun workshopissa tekemässä taideteoksia kipsistä.
Sekoittamamme kipsi valettiin muotteihin, ja kun kipsi oli kuivunut irrotimme
teokset muoteista ja poistimme epätäydellisyydet vesihiomapaperilla ja lisäämällä
kipsiä pienillä pensseleillä.
Tiistai-keskiviikko 24-25.4
Jatkoimme seinien muuraamista, mutta pääsimme myös
harjoittelemaan seiniin tulevien harjateräskehikoiden tekoa. Harjaterästen
sitominen oli kuitenkin kaikille jo tuttua hommaa
Torstai 26.4
Olimme työmaalla opettajamme Markuksen kanssa jatkamassa seinien
muuraamista. Tämä oli viimeinen päivämme Tulcen työmaalla, joten hyvästelimme
työntekijät, opettajan sekä kanssamme olleet opiskelijat.
Perjantai 27.4
Viimeinen päivämme Puolassa oli vapaapäivä, jonka vietimme
shoppaillen ja keräten voimia kotimatkaa varten.
Lauantai 28.4
Valvotun yön jälkeen lähdimme kello 3.10 asuntolalta
kahdella koulun autolla kohti Berliinin lentokenttää. Matkassa kului noin 3
tuntia. Noin 1,5h lennon ja parin tunnin odottelun jälkeen matkustimme junalla
4 tuntia kotia kohti. Paluumatka sujui ilmaan minkäänlaisia ongelmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti