Työharjoittelussa Espanjassa
Hei, täällä kirjoittelee Nanna Mäyrä & Nella Käkelä, viimeisen vuoden lähihoitaja opiskelijat. Olimme työssä oppimassa Espanjassa, Fuengirolassa. Työssäoppimispaikkamme oli päiväkotikoulu nimeltä Infant School La Casita De Martin. Opintomatkamme alkoi 10.10 ja päättyi 20.11, (6 viikkoa).
Saimme tietoa tästä mahdollisuudesta koulumme opettajalta Sanna Pellikalta. Kiinnostuimme vaihtoon lähdöstä jo heti keväällä, mutta syksyllä aloimme viemään asiaa pidemmälle. Kiinnostusta lisäsi muiden vaihdossa käyneiden opiskelijoiden kokemukset ja tietenkin lämmin maa houkutteli.
Valmentauduimme jaksolle käymällä KV-valmennuksen, opiskelemalla espanjan alkeita, sekä kertaamalla englantia myös kielitestin kera.
Matkamme alkoi 10.10 aamulla junalla Oulaisista Tikkurilaan, josta jatkoimme matkaa lähijunalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentokentällä oli todella hyvät opasteet, lähtöselvitys ja turvatarkastus sujuivat ongelmitta. Ennen lennon lähtöä, kulutimme aikaa käymällä syömässä ja tutkien paikkoja. Lentomme lähti ajallaan ja lento sujui ongelmitta. Selvittyämme Malagan lentokentälle, lähdimme odottamaan ruumasta tulevia matkalaukkuja. Nellan matkalaukku saapui viimeisten joukossa, mutta Nannan laukkua ei tullut. Noh siinä sitten mietimme, että mitäs nyt. Onneksi huomasimme paikan, jossa pystyi käydä ilmoittamassa kadonneista matkalaukuista. Kielimuuri oli aika suuri, mutta saimme homman etenemään. Tämän jälkeen lähdimme etsimään uloskäyntiä rakennuksesta ja siellä ovella odotteli meitä nimikyltin kanssa mies, joka kuljetti meidät sitten kämpän eteen. Kämpällä meitä odotteli kaksi aikaisemmin tullutta opiskelijaa.
Tiistaina 11.10 kävimme tutustumassa työpaikkaamme. Meille esiteltiin tiloja ainoastaan, lapsia emme tuolloin nähneet. Saimme ihan hyvän kuvan tuolloin paikasta. Meille myös kerrottiin, että tulemme työskentelemään kaksivuotiaiden ryhmissä. Torstaina 13.10 alkoi meidän työmme, sillä keskiviikkona täällä oli Feria juhlat, ja silloin päiväkoti ei ollut auki.
Tehtäviä meillä ei ollut tälle työssäoppimisjaksolle, mutta tavoitteina meillä oli tutustua kulttuuriin, lapsiin, erilaisiin työtapoihin sekä oppia kieltä (espanja/englanti).
Työpaikalla perehdytystä ei juurikaan ollut ollenkaan, joten työhön pääseminen kiinni oli hiukan haasteellista. Pääasiassa pääsimme rytmiin mukaan seuraamalla ensimmäisinä päivinä. Työpaikalla vain muutamat osasivat englantia, ohjaajamme vain joitakin sanoja, joten kommunikointi puutteellista. Myös lasten kanssa kommunikointi haastavaa, sillä he puhuvat ainoastaan espanjaa.
Työnteko/kulttuuri erosi suomalaisesta niin, että yhdellä hoitajalla n.16 lasta, jotka 2-vuotiaita. Melutaso huimasti korkeampi kuin Suomessa, korvat olivat herkät/kipeät aina työpäivien jälkeen. Ergonomiaa ei ollut otettu huomioon ollenkaan. Hoitajat eivät syöneet lasten kanssa, useat työntekijät eivät syöneet päivän aikana mitään. Hygienia erittäin puutteellista, kuten esim. Vaippoja vaihdeltiin missä sattui, sekä samalla kädellä syötettiin lapsia. Lapsien ristiriitatilanteisiin ei puututtu ollenkaan tai korkeintaan kiellettiin vain.
Asuntomme sijaitsi meren rannalla. Se oli odotusten mukainen, mutta pienempi kuin kuvissa. Ensimmäiset 3 viikkoa asuimme kahden Eho opiskelijan kanssa. Viimeiset kolme viikkoa asuimme 2 Lanu opiskelijan kanssa ja yhden Mp opiskelijan kanssa. Perusruoka tarvikkeet kävimme ostamassa lähellä sijaitsevasta marketista, välillä toki söimme rennommin kuten ravintoloissa. Vapaa-aika kului tutkiessa ympäristöä; kävimme Malagassa shoppailemassa, Bio parkissa katselemassa eläimiä, perhospuistossa, vesijetteilemässä, rannoilla ottamassa aurinkoa, uimassa meressä, lenkillä, härkäkukkulalla ja muuten vain kävellen katselemassa paikkoja. Minä Nella sairastelin aika paljon matkan aikana. Ensimmäisen viikon sain olla terve, kunnes flunssan oireita alkoi tulla, välillä olo hiukan helpotti, mutta toisena päivänä oli taas huonompi vointi.
Ensimmäinen viikko kyllä tuntui hurjalta, kaikki ihan erilaista ja uutta. Kielimuuri ja kulttuuri väsytti etenkin töissä paljon ja niinpä ensimmäisien viikkojen vapaa-aika meni täysin töistä palautumiseen.
Tutustuimme opiskelijatovereihin hyvin, sillä asuimme samassa asunnossa. Työpaikalta ei niinkään jäänyt tuttavaa, jonka kanssa olisi vapaa-ajalla nähnyt tai viestitellyt, mutta hyvin tulimme toimeen ohjaajiemme ja muiden henkilökunnan kanssa, vaikka välillä kielimuuri oli suuri, sillä he eivät juurikaan englantia puhuneet. Kävimme tutustumassa paikallisiin ravintoloihin sekä baareihin, joissa tutustui moniin ihmisiin ja pitkiäkin keskusteluita syntyi.
Kävimme tutustumassa seurakuntakodilla, perhekerhossa. Kävimme siellä kahtena päivänä. Toiminta siellä oli melko vapaamuotoista, suunnittelimme ja toteutimme siellä talviaiheisen askartelun, johon osallistui hyvin lapsia. Toinen tutustuminen oli palvelukodissa, joka oli yhden päivän mittainen, jossa muut opiskelijatoverit olivat harjoittelussa. Siellä pääsi tutustumaan toimintaan, joka erosi kyllä huomattavasti suomalaisesta. Ergonomia ja hygienia oli sielläkin huonosti otettu huomioon.
Plussat ja miinukset. Plussaa oli ehdottomasti se, että uskalsi lähteä kokeilemaan ja sai mahtavan kokemuksen. Oppi uusia espanjan sanoja ja sanontoja. Englannin puhumiseen sai paljon rohkeutta ja se tuntuukin nyt paljon luontevammalta. Oppi arvostamaan eri lailla suomalaista lasten hoitoa. Oppi kulttuurista. Näki maailmaa ja sai uusia tuttavuuksia. Ja etenkin rohkeus, jotta uskaltaa lähteä matkustelemaan enemmänkin. Miinuksia taas ehkä se, että tuli sairasteltua niin paljon, että ei ehtinyt tehdä ja kokea ihan niin paljon, kun olisi halunnut. Päiväkodista olisi ollut kiva saada tietää enemmän, mutta kielimuuri tuli kovasti siellä vastaan, kun ohjaajamme eivät puhuneet juurikaan englantia.
Suosittelemme ehdottomasti kaikille lähteä kokeilemaan työharjoittelujaksoa ulkomailla, sillä siitä saa niin paljon enemmän irti kuin voisi kuvitellakaan. Ja se riittää, että tulee ymmärretyksi, kieliopilla ei niinkään ole merkitystä varsinkaan Espanjassa, sillä eivät useimmat niistäkään puhu hyvää englantia.
Ehdottomasti oli hyötyä tästä reissusta tulevaisuuttakin ajatellen. Se voi auttaa esim. Työnhaussa. Mutta etenkin se rohkeus ja kokemukset, mitä jakson aikana oppi, kantaa kyllä myös tulevaisuudessa.
Tässä vielä kuvia työpaikalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti