Johdanto
Olimme
työssäoppimassa Englannissa Plymouthissa 11.9-20.10.2017. Meillä oli koulussa info
ulkomaan työssäoppi-misesta ja sitä kautta innostuimme hakemaan ulkomaille.
Molemmat halusi nähdä minkälaista olisi työskennellä ulkomailla ja tutustua
uusiin kulttuureihin.
Ensin haettiin molemmat
Australiaan, mutta he eivät ottaneet lähi-hoitajaopiskelijoita tänä vuonna
sinne. Sen jälkeen opettajamme ehdotti meille, että haluttaisiinko lähteä
Englantiin sillä siellä oli vapaita paikkoja. Kesällä täytimme sitten kaikki
paperit ja vakuutus-asiat kuntoon, jotta pystyimme syksyllä lähtemään.
Matkustaminen
Maanantaina 11.9 oli
lähtöpäivämme. Aamulla noin 8 aikoihin meillä piti lähteä juna Helsinkiin,
mutta kun pääsimme juna-asemalle saimme tietää että juna oli sillä hetkellä 1,5
tuntia aikataulusta myöhässä. Pieni paniikki meinasi iskeä sillä meillä oli
vaihto Seinäjoella ja tällä junalla emme olisi kerennyt siihen eikä myöskään
lennolle. Juna kokoajan myöhästyi enemmän ja enemmän. Soitimme opettajallemme
ja kerroimme tilanteen, aluksi opettajamme sanoi että mennään silti sillä
junalla ja että hän katsoo meille seuraavan junan Seinäjoelta ja yritetään
keretä lennolle. Seuraava juna Seinäjoelta Helsinkiin olisi lähtenyt vasta pari
tuntia myöhemmin emmekä olisi kerennyt mitenkään lennolle.
Lopuksi opettajamme
rupesi katsomaan meille lentoja Oulusta Helsinkiin, jotta kerkeäisimme
lennolle. Oulusta löytyi lento Helsinkiin ja opettajamme osti meille liput
siihen. Reilu tunti odoteltiin juna-asemalla mitä tehdään ja millä mennään.
Opettaja soitti sen jälkeen kun oli varannut liput meille, että hän käy
viemässä meidät Ouluun. Ouluun saavuttuamme tsekattiin tavarat ja lentomme
Helsinkiin lähtikin melkeen heti.
Helsinkiin saavuttuamme
jouduimme tsekkaamaan laukut uudestaan. Olimme lentokentällä klo 12 jälkeen ja
lentomme lähti klo 16. Kun odottelimme lentoa kävimme syömässä ja kahvilla
lentokentällä. Meidän englannin taksikuskimme laittoi jo viestiä että on
tulossa hakemaan meitä Lontoon kentältä ja että meidän pitää ilmoittaa hänelle
milloin olemme laskeutuneet. Lento lähti aikataulussa Helsingistä, mutta kun
saavuimme Lontooseen jouduimme pyörimään ilmassa tunnin ajan ennenkö saatiin
lupa laskeutua.
Ilmoitimme heti
taksikuskillemme että olemme laskeutuneet ja hän sitten soitti meille ja
sovittiin missä tapaamme. Kun olimme hakeneet laukut, menimme odottamaan
kuskiamme sinne minne oltiin sovittu. Taksikuski tuli sitten siihen ja lähdimme
kohti Plymouthia. Matka taksilla kesti n.5 tuntia. Matkalla pysähdyimme kerran
hakemaan McDonald:sta ruokaa. Matka tuntui todella pitkälle, kun olimme niin
väsyneitä ja oli niin myöhä vaikka kello olikin siellä pari tuntia taaksepäin.
Kun
saavuimme Plymouthiin isäntäperheen tykö, he ottivat meidät hyvin vastaan ja
tulivat heti halaamaan ja toivottivat tervetulleeksi. He näyttivät heti meille
huoneet ja muutenkin asuntoa sekä he keittivät kahvia meille. Juotiin kahvit ja
he kyselivät miten meidän matka meni. Kello oli lähempänä 11 tässä vaiheessa
ja me olimme niin väsyneitä että
lähdimme heti nukkumaan.
Järjestö
Tiistaina aamulla
menimme isäntäperheen naisen veljen kanssa bussilla järjestölle jonka kautta
saimme työssäoppimispaikat. He antoivat meille tervetuliaiskansiot missä oli
erinlaisia ohjeita ja paikkoja sekä kertoivat meille järjestöstä, heidän
toiminnastaan sekä työssäoppimispaikoistamme. Sen jälkeen lähdimme yhden
järjestön työntekijän kanssa keskustaan ja hän näytti meille paikkoja. Ekat
kaksi päivää saimme tutustua kaupunkiin ja shoppailla. Torstaina vasta menimme
ekaa kertaa järjestön kanssa työpaikoille.
Meillä oli joka torstai
tapaaminen järjestöllä, jossa täytimme lappuja joissa kyseltiin työpaikasta ja
isäntäperheestä.
Työssäoppimispaikat
Meillä oli eri
työssäoppimispaikat, mutta ne oli lähekkäin ja pääsimme aina kulkemaan samaa
matkaa. Ensimmäiset päivät meni tutustuessa paikkoihin, hoitajiin ja
asukkaisiin.
Minulla eli Piritalla
oli aluksi ongelmia työpaikan kanssa. Siellä osa hoitajista ei oikein pitänyt
siitä että olin siellä. Sanoin siitä järjestöllä ja he soittivat asiasta
työpaikalle ja sen jälkeen juttelin työpaikan pomon kanssa ja saimme
selvitettyä asiat. Sen jälkeen ei ollut hoitajien kanssa ongelmia.
Työtehtäviimme kuului
pääosin syöttäminen, asukkaille jutteleminen, juomien antaminen ja välillä
saimme avustaa aamutoimissa esim. käyttää nostimia. Marika sai työpaikassaan
myös muutaman kerran mitata verenpainetta ja ottaa verensokerin. Muuten vain
katsoimme hoitajien työskentelyä, ei päästy itse oikeen tekemään mitään
toisinkuin täällä Suomessa.
Työskentely Englannissa
oli erinlaista kuin Suomessa, sillä siellä ei käytetty esim. käsidesiä ja
siellä oli vanhanaikaisia nostureita joita piti veivata. Ei osaa oikeen
kuvailla miten se työskentely oli erinlaista, sillä sen huomaa ja ymmärtää
paremmin kun itse sen näkee. Työskentelyssä hyvää oli se että he olivat todella
ihmisläheisiä. Työpaikassa hyvää oli se että he arvostivat apuamme ja kyselivät
meiltä aina kuulumisia ja mitä ollaan esim. viikonloppuisin tehty.
Isäntäperhe
Meidän isäntäperhe oli
todella mukava ja ystävällinen. He aina kyselivät työpäivästä kun tulimme
kotiin ja he antoivat meidän liikkua vapaasti ja olla niin pitkään kuin
haluttiin ulkona. Meillä oli aina
viikolla tiettyyn aikaan ruoka ja söimme sen yhdessä perheen kanssa. Joskus oli
lapset ja lapsenlapset myöskin syömässä yhtä aikaa. He teki todella maittavaa
ruokaa meille ja todella monipuolisesti ja erinlaista. Ruoka-annokset oli aina
suuri eikä kyllä jäänyt yhtään nälkä. Petivaatteet he vaihto joka viikko meille
ja siivosi aina kerran viikkoon. Palvelu pelas kyllä hyvin siellä.
Vapaa-aika
Vapaa-ajalla kävimme mm.
shoppailemassa Exeterissä ja Torquayssa sekä itse Plymouthissa. Kävimme
katsomassa muutamia nähtävyyksiä Plymouthissa ja muutenkin kiertelimme sitä
kaupunkia. Tottakai kävimme syömässä Fish&Chips moneen kertaan.
Järjestö järjesti meille
kulttuurimatkan Torquayhin eli niin sanottuun Englannin Rivieralle. Siellä
kävimme katselemassa paikkoja, kävimme museossa ja shoppailimme.
Exeteriin lähdimme ihan
vain huvinvuoksi shoppailemaan ja isäntäperhekin suositteli meille että siellä
kannattaa käydä ja niin kannatti. Se oli todella iso ja kaunis kaupunki sekä
siellä oli hyvät shoppailumahdollisuudet.
Muutaman
kerran kävimme tutustumassa paikalliseen yöelämään ja ihmisiin.
Kuvia
Torquaysta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti