Työssäoppimisraportti Agia Napa, Kypros 11.4-28.5.2017 Maarit Hienikoski ja Elina Mustaparta

Työssäoppimisjakso ulkomailla  - Kypros, Agia Napa

Olemme kolmannen vuoden kokki –opiskelijoita ja olimme viimeisen työssäoppimisjakson ulkomailla, Kyproksen Agia Napassa. Tarkoituksenamme oli etsiä työssäoppimispaikka opiskelupaikkakunnalta tai sen läheisyydestä, mutta opettajamme heittikin ilmoille idean mahdollisuudesta lähteä ulkomaille työssäoppimaan, jolloin jäimme pohtimaan houkuttelevaa ajatusta. Jutellessamme huikeasta mahdollisuudesta keskenämme, innostuimme aina vain enemmän ja enemmän, ja lopulta emme voineet enää kieltäytyä, joten matkaan lähdettiin.

Työskentelimme Paula’s restaurant -nimisessä ravintolassa kuuden viikon ajan tutustuen ja opetellen Kyproslaista ruokakulttuuria sekä ruoanvalmistusta heidän menetelmillään. Pambos Napa Rocks Hotel, jossa asuimme työssäoppimisemme ajan, sijaitsi noin sadan metrin päässä työpaikastamme ja kätevän matkan päässä kaupoista ja muista palveluista.

 

 

Lähtöselvitys ja matkaaminen

Ennen matkalle lähtöä kävimme pitkiä keskusteluita yhdessä opettajiemme kanssa jutellen laajalti työssäoppimisesta ulkomailla ja kaikesta siihen liittyvästä. Saimme kattavan valmennuksen, jonka lisäksi haimme itsenäisesti tietoa ja vinkkejä aihetta koskien. Matkaan lähdettiin avoimin mielin ja itseluottamusta täynnä.

Matkat varattiin hyvissä ajoin ja lentojen hintavertailuun käytimme runsaasti aikaa löytääksemme mahdollisimman halvat ja muutenkin sopivat lennot. Ainoa huolenaihe oli selviytyminen Frankfurtissa oikealle portille ja jatkolennolle. Vaihdosta selvisimme ilman ongelmia ja kysymättä apua keneltäkään ja koko matka kotiovelta hotellille saakka sujui hyvin. Larnacassa lentokentällä meitä oltiin nimikyltin kanssa vastassa ja saimme kyydin hotellille. Hotellille päästyämme tuli pieni ongelma, kun hotellin vastaanottovirkailija olikin tuuraaja, joka ei ollut saanut tietoa siitä, että saavumme hotellille keskellä yötä ja tarvitsemme huoneen. Saimme kuitenkin ongelman ratkaistua ja pääsimme lopulta kallistamaan päämme tyynyyn. Aamulla oli vaihdettava huonetta, sillä yöllinen vastaanottovirkailija ei ollut tiennyt mikä huone meille oikeasti oli varattu.

Paluumatka oli edellistä pidempi ja jouduimme vaihtamaan konetta kaksi kertaa, Wienissä ja Frankfurtissa. Matka sujui jälleen ongelmitta ja apua kysymättä, mutta matkasta erityisen raskaan teki todella pitkä, kahdeksan ja puolen tunnin vaihto Frankfurtissa.

 

 

Kuin kotiin tulisi

Kyprokselle saavuttuamme pidimme viikon ajan lomaa ja asettauduimme taloksi. Ehdimme kierrellä ja tutustua rauhassa asuinkaupunkiimme ennen varsinaisten töiden alkamista, mikä oli mielestämme hyvä asia. Saimme toipua matkustamisesta ja totutella aivan uuteen ja outoon ympäristöön ja erilaiseen ilmastoon.

Ensimmäisenä työpäivänä työpaikalle mennessämme, meidät otettiin iloisin mielin ja avosylin vastaan. Työnantajamme Paula on todella lämmin ja hyväsydäminen sekä huolehtivainen ihminen, jota pidimme äitinämme. Koko ravintolan työporukka oli ikään kuin yhtä suurta perhettä, mikä sai meidät tuntemaan olomme kotoisaksi heti alusta alkaen.

 

 

Hiki hatussa huhkiminen

Pienoisen kielimuurin ja englannin kielen takertelun vuoksi meistä tuntui aluksi siltä, että oppimisemme etenee erittäin hitaasti. Aloitettuamme työt yritimme heti päästä toimintaan mukaan, mutta asiakkaat tulivat kerralla yhtä aikaa, jolloin meidän oli mahdotonta tehdä mitään muuta kuin katsoa vierestä ja mennä tiskiin astioiden kerääntyessä. Toisella työviikolla aloimme päästä pikkuhiljaa jo mukaan itse toimintaan ja opettelemaan annoksia. Vähitellen, päivien kuluessa saimme enemmän vastuuta ja työt alkoivat sujua paremmin. Osasimme tehdä asioita itsenäisesti pyytämättä erikseen, mikä helpotti muiden kokkien työtä. Saimmekin positiivista palautetta pääkokilta itsenäisestä, oma-aloitteisesta työskentelystä ja työmme jäljestä.

Työssäoppimisjakson aikana huomasimme monia eroavaisuuksia Kyproksen ja Suomen työnteossa ja työkulttuurissa. Suomessa meillä on työehtosopimukset, joissa meille on määrätyt tunnit, kun taas Kyproksella tilanne on toinen. Siellä työntekijät saattavat tehdä jopa kaksitoista tuntisia päiviä, riippuen asiakkaiden määrästä.  Hygieenisyyserot Suomen ja Kyproksen välillä olivat päätä huimaavat. Heti ensimmäisenä työpäivänä saimme kauhistua keittiön siisteydestä ja raaka-aineiden käsittelyhygieniasta. Koneita ja laitteita Kyproksella käytettiin vähemmän kuin Suomessa. Lähes kaikki työtehtävät tehtiin käsin, ilman koneita, kun taas Suomessa hyödynnämme koneita miltei kaikessa tekemisessämme. Lisäksi pistimme merkille, että siellä kokit juoksivat raaka-aineiden perässä ympäri keittiötä, vaikka olisivat voineet tehdä kuten me, haemme kaikki raaka-aineet ja työvälineet työpisteellemme valmiiksi ennen ruoanvalmistuksen aloitusta.

 

 

Vapaa-aika ja elämä Kyproksella

Työnantajamme hommasi meille huoneen hotellista hyvään hintaan ja läheltä työpaikkaa. Luulimme huoneen sisältävän esimerkiksi pienen lieden ja vähän astioita, jolloin olisimme voineet kokkailla itsellemme aamiaista, mutta huoneessa oli vain jääkaappi ja vedenkeitin, joten jouduimme käymään enemmän ulkona syömässä. Työpaikalla saimme syödä yhden aterian joka päivä, mutta vapaa-ajalla pyrimme kartoittamaan muita paikallisia ravintoloita tutustuaksemme alueen ruokakulttuuriin laajemmin. Toisinaan haimme myös läheisistä leipomoista pientä purtavaa ja kohtuu hintaisia salaatteja ja täytettyjä patonkeja.

Vapaa-ajalla tutustuimme paremmin Agia Napaan. Kiertelimme kaduilla ja kävimme rannoilla sekä kolusimme kauppoja. Tutustuimme paikallisiin ihmisiin kaupoissa sekä rannoilla. Joissakin kaupoissa meidät alettiin tunnistamaan ja kauppiaat saattoivat puhua muutaman sanan Suomeksikin.

 

 

Reissun jälkimainingit

Työssäoppimisjakso ulkomailla oli todella mieltä avartava, antoisa ja mieleenpainuva kokemus. Opimme todella paljon uusia ruoanvalmistusmenetelmiä ja harjaannuimme kokkeina. Lisäksi kielitaitomme parani sekä uskallus käyttää englannin kieltä on nyt suurempi kuin jaksolle lähtiessä.  Luulemme, että tästä on erittäin paljon hyötyä tulevaisuuden työnhakemisessa, sillä työnantajat varmasti arvostavat rohkeutta tarttua haasteisiin. Jos joku nuorempi opiskelija pohtisi ulkomaan työssäoppimiseen lähtöä, suosittelisimme ehdottomasti! Kokemuksena jakso oli mieletön! Emmekä kadu päivääkään, että lähdimme!