Työpaikalla tapahtuva oppiminen Etelä - Espanjassa, sote-alan työpaikkoja

Espanja

• Etelä – Espanjan suurin kaupunki ja lentokenttä on Malaga, josta työpaikalla tapahtuvan oppimisen kaupunkeihin on junalla alle tunnin matkat

Residensia Girasol, Fuengirola

•Fuengirolan Los Pacoksessa 

• Vanhusten palvelukoti, jossa myös muutamia kuntoutuspaikkoja esim. leikkauksien jälkeen

•Yksi osasto, jossa 26 paikkaa 

• Vanhuksia, joista suurimmalla osalla kohtalaisen hyvä toimintakyky, muutama täysin vuoteeseen hoidettava vanhus

•Työvuorot 6t

•8-14 aamuvuoro, 11-17 välivuoro, ns. virikevuoro, 15-21 iltavuoro

•Perushoitoa toteuttavaa työtä

•Työntekijöissä muutama erittäin hyvin englantia puhuvia, kaikki puhuvat kuitenkin hieman englantia

•Asukkaissa mm. englantilaisia sekä suomalaisia vanhuksia

•Girasolissa paljon OSAO:n opiskelijoita, paikat sovitaan yhteistyössä Tuula Kangas-Kahman (OSAO KV-vastaava) kanssa

•Loppukevät 2020 olisi meidän opiskelijoilla mahdollisuus päästä työelämäjaksolle

•Maksimi 4 opiskelijaa kerrallaan

Vithas Xanit International Hospital, Benalmadena

•Vithas Xanit on suurempi yksityinen konserni, jolla sairaaloita ja klinikoita ympäri Espanjaa (Malaga, Fuengirola, Las Palmas).

•Benalmadenassa useamman osaston suurehko sairaala, jossa niin sisätauti, että kirurgista osaamista. Myös päivystys.

•Ottavat mielellään Suomalaisia opiskelijoita, koska alueella asuu tuhansia Suomalaisia ja Benalmadenan sairaala on heidän pääasiallinen hoitopaikkansa

•Useita suomalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita ympäri vuoden, lähinnä sairaanhoitaja opiskelijoita, mutta ensihoidon sekä sairaanhoidon ja huolenpidon opiskelijat ovat myös tervetulleita

•Mielellään jakavat jaksot kahdelle eri osastolle, toiveita voi esittää

•Mahdollisuus olla myös Fuengirolan klinikalla joka on vastaava kuin meidän tk vastaanotto. Suomalainen lääkäri 3-5pv viikossa talvikuukausien ajan.

Hospital Quironsalud, Marbella Medical Center Quironsalud, Fuengirola

•Yksityinen konserni, jolla myös useita sairaaloita alueella

•Fuengirolassa pienempi päivystysklinikka, jossa Tk vastaanoton tasoista toimintaa

•Marbella suurempi sairaala

•Tämän konsernin kanssa toiminta on vielä kesken, toivotaan että heidät on myös vakuutettu suomalaisten (meidän) opiskelijoiden tasosta.

•Odotamme heidän yhteydenottoa

Asuminen

•Espanjan rannikolta on helppo löytää edullisiakin majoitusvaihtoehtoja, mutta myös kalliita

•Paras majoitusten etsimispaikka on yritys nimeltään Tupasi, joka välittää yksityisten asumia asuntoja.

•Heidän nettisivuillaan on hakemus, jonka täyttämisen jälkeen vastaus tuleekin pian ja asuntoja on tarjolla useampia.

•Hintaesimerkki Benalmadena, erittäin siis kolmio 6vk ajalta 750e. Fuengirola siisti kolmio, 300m Girasolista 6vk 600e + vesi ja sähkö

•Elämiskulut (ruoka) joiltakin osin paljon halvempaa kuin Suomessa, jotkut tuotteet samaa hintaluokkaa

•Espanjan alkeet hyvä opetella (terveydykset, numerot ym.)

•Espanjassa ei puhuta hyvää tai laadukasta englantia, siksi sinne on helppo mennä ns. rallienglannilla ja reippaalla mielellä!

Töissä Bilbaossa, Espanjassa 3.2.28.2.2020 Roosa Saaranen

Bilbaon reissu 3.2-28.2.2020

Junalla matkustettiin ensin Helsinkiin Tikkurilaan ja sieltä lentokentälle lähijunalla. Lentokentällä teimme perus toimenpiteet (turvatarkastus ja laukun vieminen). Ensimmäinen lento oli Pariisiin ja sieltä sitten Bilbaoon. Matkat menivät hyvin ja lentokentällä Susana odotti meitä ja vei meidät “kotiin”. 

Ensi vaikutelma kodistamme oli että “ompa mummolamainen ja tuoksu ei ollut yhtään kodikas.” Nopeasti siitä kuitenkin tuli koti ja asetuttiin todella nopeasti. Ensimmäisenä päivänä Susana halusi viedä meidät kaupungille ja käytiin katsomassa missä tuleva työpaikka olisi. Kaikki meni hyvin, ei oikein uskonut, että on niinkin kaukana kotoa.

Ensimmäinen työpäivä tuntui olevan hirveää sähellystä ja uuden kokemuksen haalimista. Työpäivän jälkeen oltiin järkyttyneitä mitä olemme nähneet ja kokeneet: lasten kohtelu ja kuri, kielimuuri. Ensimmäisen viikon jälkeen oltiin todella väsyneitä. Nopeasti kuitenkin siihen tottui, että lapsilla on kova kuri ja että heitä kohdellaan todella rajusti. Välillä tuntui, etteivät päivät kulu mitenkään ja töissä ei tapahdu mitään.

Söimme pari kertaa töissä ja aina oli ensin pääruoka, sitten pihvi, patonki, vesi ja vielä jälkiruoka. En ymmärrä miten lapset jaksoivat syödä niiin paljon.

Outoa oli että ennen ruokailua lapsille laitettiin päälle ruokatakit ja ruokalaput. Ruokailuissa oli eri työntekijät kuin muuten. Hoitajilla oli vapaata, kun lapset menivät syömään. 

Ulkoilu alue oli todella pieni 35:lle lapselle. Betoni maa ja verkkoaita ympärillä. Lapsilla ei ollut minkään näköisiä ulkotelineitä esim. Liukumäkiä tai kiikkuja. Tässä kuvassa näkyy: nuken rattaita oli ja mopoja useampia, pari palloa löytyi myös. 

Tässä kuvassa “luen” kirjaa, koulu oli siis baskinkielinen mutta suurin osa lapsista oli kuitenkin espanjalaisia. Tuolla alastomuus oli lähes normaalia tai ainakin tuntui siltä. 

Lapset laittoivat leikkiruokia suuhun ja aterimia, joita oli leikissä, meidän aikana leluja ei pesty kertaakaan eli jokainen lapsi oli nuollut samoja leluja. Hygieniasta ei ollut mitään tietoa. 

Lapsilla oli todella paljon vapaata leikkiä, ei oikeastaan mitään ohjattua. Aikuiset vain luokan reunalla katsoi, ettei kellekään satu mitään. Aamupiiri, satuhetki ja elokuvan katsominen olivat ohjattua. 

 

Karnevaalien aikaan teimme Sallan kanssa näitä pukuja sillä välin, kun lapset olivat päiväunilla. Koululla oli karnevaalit ja meilläkin oli viiden päivän loma. Lapset eivät itse askarrelleet mitään, he vain värittivät ja liimasi tarroja. 

Meidän kotikatu.

Perinteeksi muodostui sunnuntai kahvittelut kahvilassa. 

Viimeinen kahvittelu ennen kotiin lähtöä.

Kotimatka meni samalla kaavalla kuin tullessakin.

Oli huippu kokemus, saatiin paljon ja koettiin. Mutta huono asia oli, että kun siellä ei ollut samaa kieltä työkavereiden kanssa. 

Työelämäjakso Fuengirolassa, Espanjassa 4-11.11.2019 Sanna Pellikka

Jaksoni Fuengirolassa, Espanjassa 4-11.11.2019

Sanna Pellikka

 Suunnittelua

Mahdollisuus lähteä tälle jaksolle tuli kohdalleni yllättäen ja asiat etenivätkin nopealla tahdilla. Oulaisten sote yksikön, kaksi Raahen aikuisopiskelijaa aloittivat 4.11 työpaikalla tapahtuvaan oppimisen Reidencia Girasolissa, Fuengirolassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Oulaisista (ja ilmeisesti koko Jedusta) lähti lähihoitaja opiskelijoita Etelä - Espanjaan. Minun tehtäväni oli mennä mukaan, tutustua tähän meille uuteen paikkaan, kartoittaan palvelukodin sopivuus lähihoitajaopiskelijoille sekä kartoittaa myös alueen muita mahdollisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikkoja. Tavoitteenani oli löytää erityisesti ensihoitaja- sekä sairaanhoidon ja huolenpidon opiskelijoille akuutimpia sairaalapaikkoja.

Sillä ajalla mikä minulle suunnitteluun jäi, tutustuin alueen mahdollisuuksiin, lähetin muutaman sähköpostin alueen sairaaloihin, saamatta niihin kuitenkaan vastauksia. Samalla sain varattua lennot, löydettyä sopivan majoituksen, vietettyä syysloman ja lähetettyä omat opiskelijani maailmalle. Eli melkoista kiirettä piti ja siksi varmaan lähtöhetkellä, vielä Oulunsalon kentällä olo oli hieman epäuskoinen.

Perille

Matkasin lentäen Oulusta Helsinkiin maanantaina 4.11, josta sitten tiistai aamuna Gatwickin kautta Malagaan. Malagassa vastassa oli lämmin, mutta tuulinen keli. Näppärästi liput junaan, trenjeen ja ei kun matka jatkui kohti Fuengirolaa. Juna oli täpösen täynnä ja ensimmäiset espanjan kielen keskustelut käytiin, minun osaltani ne jäivät kyllä lähinnä elekielen varaan.

Google mapsin avulla löytyi Maria sekä huoneisto, jossa oli viikon ajan tarkoitus majoittua. Huoneisto oli edullinen ja itseasiassa myös kahdelle opiskelijalle oikeinkin sopiva; kaksi makkaria, keittiö nurkkaus astioineen, kylppäri, pyykkikone… siis kaikki mitä pidempiaikaiseenkin asumiseen tarvitaan.

Ensimmäinen ilta menikin matkasta toipumiseen ja ensimmäiseen super mercadon etsimiseen. Kaupasta kaappiin täytettä ja ranta ravintolasta murua rinnan alle. 

Malagan maakunta, Andalusian ja Costa Del Solin alue

Malaga on Etelä-Espanjan suurin kaupunki ja siellä sijaitsee myös lentokenttä. Malagan ja etelärannikon kaupunkien välillä kulkee juna, jolla on sujuvaa kulkea paikasta toiseen. Malagan ja Fuengirolan välimatka on n. 35km ja junalla siihen menee 20min. Myös lentokentältä pääsee junalla helposti kohteeseen. Junan pääteasema on Fuengirolassa.

Fuengirola on suomailaisten suosima asuin- ja lomanviettopaikka. Alueella asuu n 80 000 asukasta. Suomalaisia koko Costa Del Solin alueella on 30 000, Fuengirolassa pysyvästi asuvia on noin 5000. Suomalaiset asuvat pääasiassa Los Pacoksen sekä Los Bolichesin alueella.

Benalmadena sijaitsee Fuengirolasta n. 15km Malagaan päin vuoren rinteellä. Benalmadena on saman kokoinen kaupunki kuin Fuengirolakin. Juna kulkee Benalmadenan reunalla, itse kaupunki jää hieman enemmän vuoren rinteeseen.

Marbella sijaitsee kauimpana näistä kaupungeista Malagasta katsottuna (n. 65km). Fuengirolasta Marbellaan on 35km. Marbella on kaupungeista suurin, 140 000 asukasta. Marbellaan Fuengirolasta pääsee hyvin bussilla. 

Ja eikun hommiin…

Residencia Girasol Senior

Opiskelijani olivat aloittaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksonsa Girasolissa muutamaa päivää aikaisemmin ennen minun käyntiäni.  Tapasin Girasolissa toisen opiskelijoiden ohjaajista sekä vietin siellä hetkiä opiskelijoiden kanssa tutustuen palvelukodin toimintaan.

Residencia Girasol sijaitsee Fuengirolan Los Pacoksen alueella. Girasol on 26 paikkainen vanhusten palvelukoti. Vanhukset asuvat yhden tai kahden hengen huoneissa ja Girasol on heidän kotinsa. Muutama paikka on varattu kuntoutukseen tuleville vanhuksille, esim. jonkin leikkauksen jälkeen. Vanhukset ovat eri kansalaisuuksista, espanjalaisten lisäksi Girasolissa asuu brittejä sekä skandinaaveja. Vanhusten kanssa voi keskustella espanjaksi, englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. 

Paikkana Girasol on hieman sokkeloinen, paljon huoneita ja nurkkauksia ja kapeat käytävät mutta huoneet ovat tilavat. Jokaisessa huoneessa on myös oma kylpyhuone. Girasolissa on mukava takapiha, jossa voi hyvin viettää päivää ulkona vanhusten kanssa. Työntekijät Girasolissa ovat kaikki espanjalaisia. Muutama heistä puhuu erittäin hyvää englantia, suurin osa puhuu jonkin verran englantia ja sitten on muutama työntekijä, jotka eivät puhu englantia lainkaan. 

Työvuorossa on aina kaksi työntekijää ja työvuoroja on neljä. Klo 8-14 on aamuvuoro, 11-17 on välivuoro, joka on niin sanottu virikevuoro ja iltavuoro on 15-21. Yövuoro on 21-8 ja yövuorossa on yksi hoitaja. Girasolissa on oma keittäjä ja siivooja, mutta pyykit pesevät hoitajat itse.

Girasolissa on paljon opiskelijoita, he kokevat että suomalaiset opiskelijat ovat taitavia ja vastuullisia työssään. OSAO on käyttänyt Girasolia jo pitkään työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikkana. Keskustelin sähköpostin välityksellä OSAO:n kv-vastaavan kanssa ja sovimme, että mikäli olemme lähettämässä opiskelijoita Girasoliin, varmistamme myös heidän suunnitelmansa.

 

Girasol tarjoaa hyvän oppimisympäristön vanhusten kanssa toimimiseen sekä perushoidon harjoitteluun.

Vithas Xanit International

Vithas Xanit on yksityinen konserni, jolla on erilaisia klinikoita sekä sairaaloista ympäri Espanjaa, myös Kanarian saarilla.

Fuengirolassa toimii Vithas Xanit klinikka, jonka toiminta vastaa Suomen terveyskeskuksen lääkärinvastaanottoa. Klinikalla on suomalaisen lääkärin vastaanotto 3-5 päivänä viikossa. Klinikalla opiskelija toimii lääkärin avustajana sekä päivystävän sairaanhoitajan kanssa, harjoitellen erilaisia hoitotoimenpiteitä kuten ompeleiden poisto, haavanhoito, erilaiset mittaukset ja tutkimuksen jne. Klinikalle tullaan ajanvarauksella, eikä siellä ole päivystystoimintaa kuin sairaanhoitajan toimesta. Klinikan toiminta on pientä ja siksi koko työpaikalla tapahtuvan oppimisen 6vk jaksoa siellä ei ole mielekästä olla. 

 Benalmadenassa toimii Vihas Xanit International Hospital. Sairaala on isompi sairaala, jossa toimii useampi osasto eri erikoistumisaloilta. Sairaalassa hoidetaan niin sisätautisia, kirurgisia kuin myös päivystyspotilaita.

Sairaalan potilaat ovat espanjalaisia sekä myös suurelta osin skandinaaveja. Mikäli Fuengirolan ja Benalmadenan alueella suomalainen tarvitsee sairaalahoitoa, on paikkana silloin juurikin tämä sairaala. Suomalaiset opiskelijat ovat pidettyjä juurikin monikielisyytensä ansiosta, meidän opiskelijat hallitsevat suomen kielen lisäksi myös kohtalaisesti ruotsin kielen.

Tapasin muutamaan otteeseen Vithas Xanitin opiskelijavastaavan. Hän kertoi heillä olevan eniten sairaanhoitaja opiskelijoita, mutta kerroin myös meidän lähihoitaja koulutuksesta; sairaanhoidon ja huolenpidon -, sekä ensihoitajaopiskelijoista, joiden totesimme myös olevan soveliaita työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksolle heidän sairaalaansa.

Sairaala on iso, joten sinne sopii myös useampia opiskelijoita. Sairaalalla on suomalaisia työntekijöitä, joten opiskelijoille on saatavilla myös oman kielinen tuki. Sairaala ja klinikka sopivat hyvin sairaanhoidon ja huolenpidon opiskelijoille. Sairaalan päivystys olisi taas erittäin hyvä paikka ensihoitajaopiskelijoiden opintoja ajatellen.  

Hospital Quironsalud ja Medical Center Quironsalud

Quironsalud on yksityinen konserni, jolla on Espanjassa klinikoita ja sairaaloita. Fuengirolassa toimii pienimuotoinen ensiapuklinikka, jossa on akuuttivastaanotto ja päivystys. Marbellassa toimii suurempi sairaala, jossa toiminta on monimuotoisempaa ja laajempaa.

Quironsaludissa on ollut suomalaisia opiskelijoita joitakin vuosia sitten. Keskustelin asiasta klinikan englantilaisen sairaanhoitajan kanssa ja hän oli hyvin kiinnostunut sekä vastaanottavainen. Hän esittelee asian Marbellan opiskelijavastaavalle ja jään nyt odottamaan heidän yhteydenottoa, mikäli sitä ei kuulu palaan asiaan heidän kanssaan sähköpostitse. 

Asuminen rannikolla

Fuengirolassa ja sen lähialueella on paljon erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Helpointa on aloittaa välitysfirmasta, Tupasi S.L :stä. (https://www.tupasi.net/) Se välittää eritasoisia ja –kokoisia asuntoja Fuengirolasta ja Benalmadenasta. Heidän nettisivuillaan on e-lomake, jonka täyttämisellä asunnon hakeminen kannattaa aloittaa. Esimerkkinä hinnoista; Fuengirolassa kaksion saa noin 600e/kk ja Benalmadenasta kolmion 1000e / kk. Kun näihin majoittuu useampi opiskelija, ei hinta ole liian suuri apurahaan nähden. Tupasin toimistolla on suomalaisia työtekijöitä ja he olivat erittäin avuliaita ja halukkaita auttaa. Heidän toimistonsa sijaistee Fuengirolan Los Pacoksen alueella. 

Neuvottelin myös oman huoneistoni omistajan kanssa mahdollisesta vuokrauksesta, joten sekin olisi mahdollinen Fuengirolassa asumiseen. 

 
 

Tupasin lisäksi myös erilaisia suhteita kannattaa käyttää hyväkseen ja huomioida se, että alueella asuu paljon suomalaisia, jotka varmasti voivat auttaa. Myös esim. Opettaja lehdessä on säännöllisesti alueella vuokrattavia asuntoja. 

Loppu kaneetti

Aikani käytin siis opiskelijoiden ohjaukseen ja uusien suhteiden sekä verkostojen luomiseen. Mielestäni matka oli onnistunut, pääsin tutustumaan palvelukodin arkeen, kahden klinikan ja sairaalan toimintaan. Sain luotua suhteita, verkostoja ja löysin yhteyshenkilöt, joiden kanssa jatkaa yhteistyötä.

Nyt meillä on siis uusi paikka työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten lähihoitajille, niin perushoidon jaksolle kuin myös sahuille sairaalajaksoille sekä ensihoitajille päivystyspoliklinikka jaksoja ajatelle. Toivottavasti saamme ensimmäiset opiskelijat pian näihin uusiin paikkoihin, niin yhteistyö lähtee oikeasti liikkeelle. 

 

KEVA-hanke,OPH: Tansanian matkan raportti 17-30.11.2019

TANSANIAN MATKAN RAPORTTI

17.11 – 30.11.2019

KEVA-HANKE, OPH

OPETTAJAT: LATVAKOSKI SIRPA JA KOSKI KATJA

SUNNUNTAI 17.11

Lähdimme kello 14 Ylivieskasta kohti Oulun lentokenttää, josta matkamme alkoi kohti Tansaniaa. Saavuimme Oulun lentokentälle kello 16, jossa laitoimme matkatavaramme kohti lentokonetta. Lentomme lähti kohti Helsinkiä kello 17.00.

Saavuimme Helsinkiin kello 18.00, jonka jälkeen noudimme matkatavaramme ja hoidimme käytännön asioita lentokentällä. Seuraavien lentojen selvitystä, rahojen vaihtoa tulevaa viisumia varten. Viisumi maksaa 50 dollaria Tansanian kentällä. Käytännön asioiden hoitamisen jälkeen majoituimme lentokentän Scandic hotelliin.

MAANANTAI 18.11.2019

Tapasimme lentokentällä Tansaniaan lähtevät opiskelijat Pauliinan, Aaronin, Leevin ja Mikan. Osa lähtijöistä nosti dollareita (50 $) viisumia varten. Huolehdimme lähtöselvitykset ja lentomatkamme alkoi klo 12:35 Istanbulia kohti. Istanbulista lentomatkamme jatkui kohti Kilimanjaroa klo 20:25 ja saavuimme tiistaiaamuna klo 5:50 Kilimanjaron lentokentälle. 

TIISTAI 19.11.2019

Huolehdimme, että jokaisen viisumit olivat kunnossa ja tapasimme Cleverin Tanzania Volunteersista, joka kuljetti meidät majapaikkaan. Clever ja Shaina ovat meidän yhteyshenkilöitämme ja oppaitamme. Aamupalan syötyämme levähdimme enimmät matkaväsymyksemme. Lepohetken jälkeen Cleverin opastamana vaihdoimme valuuttaa Moshin pankissa, toimitimme yhteistyöpaikkoihin kopiot opiskelijoiden viisumeista sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sopimukset. 

Yritimme saada myös paikalliset prepaid-liittymät (jäi huomiseksi) ja opettelimme käymään Cleverin avustuksella paikallisessa ruokakaupassa.

Kävimme tutustumassa Pauliinan ja Leevin tulevaan työpaikkaan Cafe Unioniin sekä tutustuimme kahvilan johtajaan. Kahvilaan on menossa ensimmäistä kertaa Suomesta opiskelijoita Keva-hankkeen kautta. Sovimme johtajan kanssa, että opiskelijat pääsevät perehtymään kahvilan toimintaan ensi perjantaina. Iltaa vietimme opiskelijoiden kanssa sekä tutustuimme muihin Tanzania Volunteersissa asuviin vapaaehtoistyöntekijöihin. 

 

KESKIVIIKKO 20.11.2019

Aamupalan jälkeen päivän ohjelma alkoi Cleverin orientaatiolla Tansania Volunteersin sääntöihin, toimintatapoihin ja palveluihin. Hän kertoi Tansanian kulttuurista ja tavoista esimerkiksi pukeutumisesta. Lisäksi hän esitteli meille niin sisätilat kuin ulkotilat ja niiden käyttötarkoitukset. 

Pienen tauon jälkeen aloitimme paikallisen kielen opettelun eli svahilin kielen alkeet. Opettelimme lausumaan sanoja ja lauseita oikein. Tutustuimme kansainvälisen koulun toimintaan. Kävimme tutustumassa koulun hevostalleihin ja saimme nähdä myös oppilaiden toimintaa talleilla. Urheilukentällä oli alkamassa rugby peli. Koulun alueella oli useita erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kansainvälisenä kouluna paikka oli hyvin vakaavarainen toisiin kouluihin verrattuna. Alueella oli tarkka valvonta.

Koululta ajoimme Cleverin kyydillä Moshin keskustaan, jossa aloitimme hikisen urakan rahan nostamisessa. Yhdeltä opiskelijalta automaatti nielaisi kortin, joka onneksi saatiin takaisin pankista. Lisäksi Katjan pankkikorttikaan ei toiminut, joten Sirpa joutui nostamaan useita miljoonia shillinkejä. Hetken tunsimme olevamme rikkaita. Tämän jälkeen kävimme täydentämässä varastojamme paikallisessa ruokakaupassa.

Illalla saimme tietopaketin Kilimanjaron tulivuoresta ja mahdollisista tutustumisretkistä. Tällä hetkellä tulivuoro on nukkumistilassa, mutta savun tuoksua on välillä ilmassa. Korkeutta Kilimanjarolla on 5895m ja se koostuu 3 vuoresta, joista yhdellä on vielä vulkaanista toimintaa. Tietopaketin jälkeen kävimme kävelemässä aukiolla, josta päivännäöllä voi ihailla vuoren huipun. Samalla saimme myös hyvää liikuntaa mukulakivisellä tiellä ja poluilla.

TORSTAI 21.11.2019

Aamulla aloitimme opiskelijoiden kanssa Cleverin johdolla julkisten kulkuneuvojen käytön. Bussin myöhästyessä köröttelimme  Tuk tukilla (= mopoautotaksit)  keskustaan ja opettelimme kulkemaan keskustan alueella. Opiskelijat saivat hankittua prepaid-liittymät, mikä oli oma haasteensa!. Tuk tukilla tulimme takaisinkin ja pienen tauon jälkeen aloitimme massiivisen svahilin kielen opiskelun Shainan johdolla. Tänään Kilimanjaron huippu suostui näyttäytymään koko komeudessaan. Lähdimme opiskelijan kanssa kuvaamaan vuorta paremmalta kuvaamispaikalta pienen kävelymatkan päästä.

Tutustuimme uuteen suomalaiseen sosionomi-opiskelijaan ja hänen 7-vuotiaaseen poikaansa, jotka tulivat Tansaniaan vapaaehtoistyöhön kolmeksi kuukaudeksi. Tuona aikana poika käy kotikoulua ja osallistuu äitinsä kanssa katulapsikeskuksen toimintaan.   Myös perheellisillä on mahdollisuus tulla perheensä kanssa tänne asumaan ja tekemään vapaaehtoistyötä. 

Loppuillan vietimme svahilin kielen kotitehtävien parissa.

PERJANTAI 22.11.2019

Aamulla aloitimme varhaisella aamulenkillä ennen orientaatiota. Huolehdimme samalla omasta kunnostamme. Tutustuimme paikallisten elämään ja kävimme kristillisen sairaalan porteilla, jonne ei kuitenkaan asiaa ollut ilman virallista kutsua.

Lenkin jälkeen lähdimme Aaronin (matkailualan opiskelija) kanssa tutustumaan hänen tulevaan työpaikkaansa eli 4 tähden hotelliin. Hotellin johtaja esitteli meille hotellin toimintaa ja Aaronin tulevia työtehtäviä.

Tämän jälkeen lähdimme Pauliinan ja Leevin kanssa heidän työpaikkaansa Union Cafe Kilimanjaro. Perehdytys oli todella kattava ja saimme tietoomme, että paikka on hyvin vaativa kriteerien pohjalta. Tämän jälkeen meille tuli Safarin järjestäjä kertomaan tulevasta matkasta ja mitä asioita meidän on otettava huomioon.

Illalla teimme uusia huonejärjestelyitä, koska pojilla oli hankaluuksia saada nukutuksi ”kuorsaavan” kämppiksen kanssa. Katja luovutti oman huoneensa ja muutti Sirpan kanssa samaan huoneeseen, jossa oli kerrossänky. Ahdastahan huoneessa oli. Pidimme kuitenkin tärkeänä, että opiskelija pojat saavat kunnon yöunet, jotta jaksavat töihin aikaisin aamulla.

Illalla kävimme vielä opiskelijoiden kanssa pienen kävelylenkin ja lähdimme ajoissa nukkumaan, koska aamulla oli nostava ennen kello 5. 

LAUANTAI 23.11.2019

Lauantaina aloitimme kaksipäiväisen safariretken. Varhain aamulla lähdimme opiskelijoiden kanssa kohti Tansanian yhtä suurinta luonnonpuistoa, Tarangetia.

Matkalla luonnonpuistoon ajoimme Masai-kansan laidunmaisen läpi. Oppaamme / kuljettajamme kertoi Masai-heimon kulttuurista, elinkeinoista ja tavoista. Masai-heimolle on tyypillistä polygamia, ja oppaan mukaan eräällä rikkaalla miehellä oli lukuisa määrä vaimoja ja lapsiakin yli sata! Mies oli yli 80 vuotias ja hänen nuorin vaimonsa oli 25- vuotias. Heidän nuorin lapsi oli 4 vuotias. Suvun muut miehet perivät vaimot miehen kuollessa. Saimme tietää, mistä nimi Tansania tulee. 

Ajoimme melko läheltä kaivosta, josta louhitaan hyvin harvinaista sinistä korukiveä, jota löytyy vain Tansaniasta. Kivi on kuulemma timanttiakin kalliimpaa materiaalia.

Luonnonpuistoa kiertelimme isolla Jeepillä usean tunnin ajan ja näimme mm. leopardin syömässä saalistaan maassa (kuulemma harvinainen nähtävyys). Myös kirahvit, norsut, puhvelit, antiloopit, mangustit, linnut yms. esittäytyivät meille.

Matkalla Ngorongoron kansallispuistoon yövyimme opiskelijoiden kanssa camping-alueella.

SUNNUNTAI 24.11.2019

Aamulla kello 6 jatkoimme matkaa opiskelijoiden kanssa kohti Ngorongoronin kansallispuistoa. Alue on tarkkaan valvottu luonnonsuojelu alue ja vanha tulivuoren alue, jossa viihtyy useita eri eläinlajeja.

Meillä oli etuoikeus nähdä hyvin läheltä urosleijona, seeproja, paviaaneja, gnuita, kultasakaaleja, sarvikuono, virtahepoja, erilaisia lintuja, norsuja ja paljon muita eläimiä. Pääsimme myös kuvaamaan virtahepoja maankamaralta toiletti reissullamme.

Yksi opiskelija sairastui tulomatkallamme ja annoimme hänelle ohjeita, miten voisi helpottaa olonsa. Aamulla katsomme hänen tilanteensa, pystyykö hän lähtemään työpaikalle vai ei.

Majapaikallamme oli erästä opiskelijaa pistänyt käärme, mutta majatalon isäntä oli sitä mieltä, ettei lääkitystä ehkä tarvita. Tarkastamme sen myös aamulla vielä. 

MAANANTAI 25.11.2019

Aamulla tarkastelimme opiskelijoiden tilannetta ja matkallamme sairastunut opiskelija ei aloittanut tänään vielä työpaikalla, vaan jäi parantelemaan oloansa. Toinen opiskelija, jota käärme oli purrut, pääsi töihin.

Lähdimme matkailualan opiskelija Leevin kanssa työpaikalle. Paikalla oli oltava viimeistään kello 7. Työpaikalla oli todella tiukat säännöt ja opiskelija oli saanut koulultansa huonoa infoa, minkälaiset työvaatteet ja kengät hänellä olisi oltava. Suomessa käytössä olevat työkengät eivät sopineet kahvilan johtajalle, koska niissä oli takaosa auki eli kantapää oli näkyvissä.

Seurasimme Leevin työskentelyä ja ohjaajan sekä johtajan perehdytystä kahvilan toimintaan. Leevi sai ohjeistusta eri kahviannosten valmistamisessa. Lisäksi hän pääsi ottamaan tilauksia pöydistä ja tarjoilemaan asiakkaille englannin kielellä. 

Keskustelimme johtajan kanssa ja annoimme hänelle Jedun lahjan. Lahjasta hän oli hyvin tyytyväinen, koska ei ollut nähnyt sammutuspeittoa aikaisemmin. Tansaniassa ei ole lainkaan sammutuspeittoja, joten ymmärrämme hyvin iloisesta vastaanotosta. Päivämme Leevin kanssa oli hyvin antoisa ja pääsimme tutustumaan eri ammattialaan, joka kummallekin oli vieraampi.

Työpäivämme jatkui vielä paikallisten lasten karkkien ostamisella tutustumiskäyntejä varten. Lisäksi lajittelimme tulevien tutustumiskäyntipaikkojen lahjat ja harmittelimme, kun emme osanneet ottaa mukaan kyniä Suomesta. Sairaalassa olevat opiskelijat kertoivat, että kynistä on suuri tarve heidän työpaikallansa. 

Illalla vertailimme sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa kriteerejä lähihoitaja-koulutuksesta ja mietimme, että voisi sairaala täällä olla lähihoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikka. Heidän mielestänsä lähihoitajien työkuva ja kriteerit onnistuisivat oikein hyvin ST Josephin sairaalassa. Ainoastaan i.v lääkitystä lähihoitajat eivät voisi tehdä, muuten kylläkin.

TIISTAI 26.11.2019

Tänään lähdimme opiskelijan kanssa lasten ja nuorten vankilaan, jonne pystyi ottamaan yhtä aikaa 14 poikavankia ja 8 tyttövankia. Tällä hetkellä vankilassa oli 4 poikaa, jotka olivat iältään 14-17 vuotiaita. Taustalla heillä murha, varkauksia ja vakava väkivaltaisuus. Heidät oli tuomittu 2kk-yli 1v vankeuteen. 

Tutustuimme vankilan ympäristöön, jossa sijaitsi ulkokeittiö, monipuolinen kasvimaa, kanala, suihku- ja pyykinpesutilat sekä vessa. Lisäksi vankilalla oli oma koulu.

Pääsimme yhdessä opiskelijan kanssa opettamaan vangeille matematiikkaa, jossa aiheena oli hyvin haastava jakokulma. Luokassa huomasimme poikien oppimisvaikeuksia. Yksi poika oli todella etevä tehtävissä ja hän saikin lisätehtäviä. Matematiikan tunnin jälkeen vangeilla oli puolen tunnin tauko, jolloin opiskelija järjesti pojille amerikkalaista jalkapalloa. Pojat innostuivat kovasti ja liika energia kului mukavasti. Tauon jälkeen opiskelija aloitti englannin oppitunnit.

Veimme lahjaksi paikkaan palapelin, jossa oli maailman kartta ja maanosille tyypillisiä eläimiä. Pojat olivat hyvin kiinnostuneita palapelistä ja opiskelija aikoi hyödyntää peliä vankien opetuksessa. Näytimme palapelistä pojille, missä Suomi sijaitsee. Lisäksi veimme heille lyijykyniä ja muovisia kirjaimia koulunkäyntiä varten.

Aktiviteettina vangit tekivät erilaisia rannerenkaita myyntiin. Hankimme itsellemme tuliaisiksi rannerenkaita, millä tuimme osaltamme heidän toimintaansa.

Iltapäivällä vaihdoimme työpaikkaa ja pääsimme tutustumaan Samarian katulapsi-keskukseen. Toiminta rahoitetaan eri lahjoituksilla ja nyt paikan tilanne on vuoden vaihteessa katkolla ja jatkosta ei osattu sanoa. Keskuksessa oli aloittanut vajaa vuosi koulutoiminta, joka haki vielä paikkaan toiminnassa. Paikassa oli 2 suomalaista sosionomiopiskelijaa, jotka kertoivat meille paikan haasteista ja esittelivät paikkoja. Pääsimme myös auttamaan opiskelijoita koululuokan järjestämisessä. Talon koulukulttuuri oli aika lailla erilaista kuin Suomessa. Luokassa oli eri-vähäisiä koulutavaroita ei laitettu paikoilleen ja lahjoituksena annettuja tavaroita lojui ympäri luokkaa.

Sosionomiopiskelijat antoivat meille ohjeita, mitä taloon kannatti lahjaksi tuoda. Lahjoitimme Muumi värisetin, englanninkielisen esikoululaisille tarkoitetun kirjan (josta opettaja aikoi ottaa kopiota lapsille oppitunneille) ja tikkareita, joista lapset saivat suut makeaksi. 

Illalla kävimme läpi opiskelijoiden kanssa päivän kuulumisia. Kahvilassa työskente-levät opiskelijat kertoivat meille, että ovat aivan poikki pitkistä työvuoroista ja hyvin haastavasta ympäristöstä. Hotellilla oleva opiskelija kertoi, että hotellissa ei vieläkään ollut asiakkaita, joten toimintaa ei oikein ollut. Vankilassa oleva opiskelija oli oikein tyytyväinen paikkaan samoin sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijat. Meillä opettajillakin päivä oli hyvin antoisa. Löysimme kehittämisideoita opetuksen järjestämiseen Samariassa ja pohdimme opetuksen eriyttämistä eli jakoa pienryhmiin. Haasteena paikassa oli työntekijöiden ammattitaidottomuus.  

KESKIVIIKKO 27.11.2019

Tänään meillä oli vuorossa tutustua Tansanialaiseen päivähoitoon. Vietimme päivän RAUn päiväkodissa, joka oli perustettu 8 vuotta sitten. Päiväkotiin lapset tulivat köyhistä perheistä. Heille tarjottiin aamupala ja lounas, joka helpotti osaltaan perheiden rahallista tilannetta. Ennen kuin lapsi pääsi RAUn päiväkotiin, sosiaalityöntekijä kävi lapsen kotona tarkistamassa tilanteen eli oliko perhe ”oikeasti” köyhä. Lapsia päiväkodissa oli tällä hetkellä 36 ja ikä vaihteli 2-6 vuoteen.  Henkilökuntaa talossa oli johtaja, lastentarhaopettaja, keittiötyöntekijä ja aputyöntekijä.

Tässä päiväkodissa oli selkeä järjestys ja lapset oli jaettu osaamisen perusteella eri ryhmiin.  Ryhmät olivat isoja, mutta opettaja hallitsi ryhmänsä hyvin. Meillä oli mahdollisuus osallistua äidinkielen tuntiin, jossa lapset opettelivat tavuja lausumaan ja kirjoittamaan. Lasten tehtävien ohjaamisessa ja tarkistamisessa meillä oli jonkin verran haasteita, koska yhteinen kieli lasten kanssa puuttui.

Aamupuuron jälkeen lapset saivat maistella suomalaisia karkkeja, joita toimme heille tuliaisiksi. Tämän jälkeen lapsilla alkoi leikkiaika ja lastentarhanopettaja jakoi tuomamme lelut, joilla he leikkivät innokkaasti. Pääsimme myös osallisiksi pallopeleihin.

Leikkiajan jälkeen lapset kävivät vessassa ja me autoimme johtajaa laittamaan patjat lattialle päiväunia varten. Lapset rauhoittuivat nopeasti nukkumaan ja meillä oli aikaa keskustella johtajan ja lastentarhanopettajan kanssa päiväkodin toiminnasta.

Illalla kartoitimme raportin kirjoittamisen lomassa opiskelijoiden tilanteen. Jälleen yksi opiskelija oli sairastunut vatsatautiin eli ryhmässämme oli tällä hetkellä useampi henkilö sairaana. Aivan tarkasti emme vielä tienneet, mistä epidemia johtuu. Muuten päivä oli opiskelijoilla sujunut hyvin työpaikoilla.

TORSTAI 28.9.2019

Tänä aamuna kaikki opiskelijat pääsivät työpaikoillensa eli taudit näyttivät olevan tällä kertaa ohitse. Meidän päivämme koostui Tansanian vammaispalveluihin tutustumisella. Ensimmäiseksi kävimme ELCT toimistolla, joka organisoi vammaispalveluja. Tämä toimisto tekee yhteistyötä evankelisen kirkon kanssa ja myös Suomen kirkko tekee yhteistyötä heidän kanssa. Heillä on 8 vammaispalvelukeskusta Moshin alueella ja lisäksi he tekevät vammaisten lasten perheisiin perhetyötä. Toimistolla työntekijä esittele vammaisten lasten töitä ja ostimme heiltä tuotteita, joilla tuimme köyhien lasten perheitä.

Toimiston jälkeen lähdimme tutustumaan pienten vammaisten lasten keskukseen, jossa oli tällä hetkellä parikymmentä lasta. Lapsilla oli diagnoosina autismia, CP-vammaa ja down syndromaa. 

Jokaisella lapsella oli henkilökohtainen suunnitelma esillä seinällä. Suomessa taas kaikki asiapaperit ovat aina kansioissa (vaitiolovelvollisuus) Vierailun aikana pääsimme osallistumaan lasten toimintaan. Pelasimme palloa ja seurasimme lasten ja ohjaajien toimintaa. Toiminnassa oli huomioitu lasten erilaisuus ja aistien herättely.

Keskustelimme paikalla olevien ulkomaan vaihto-opiskelijoiden kanssa olostansa. He olivat tyytyväisiä toimintaan ja oloonsa Moshissa. Veimme lahjaksi paikkaan pehmonalleja ja aisteja herättävän lampun sekä tietysti makeata lapsille.

Toisessa tutustumiskohteessa lasten iät vaihtelivat 2-28 vuotiaaseen. Lapsilla oli ohjelman kautta vakuutus, joka kattaa erilaiset apuvälineet (ortoosit, pyörätuolit, seisomateline) ja sairaalakäynnit. Myös tässä yksikössä jokaisella lapsella oli oma ohjelmansa.  Lapset saivat aamupalan ja ruuan, joka tuki perheen rahallista tilannetta.

BCC ohjelman rahoitus tulee eri tuotteiden myynnistä ja lahjoituksista. Paikka ottaa mielellään vastaan opiskelijoita esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoita.

PERJANTAI 29.11.2019

Tänään pääsimme vierailemaan St Josephin sairaalassa. Ensimmäiseksi paikan johtaja kertoi lyhyesti heidän toiminnastaan. Tämän jälkeen vastaava osastonhoitaja synnytysosastolta otti meidät vastaan.  Pääsimme tutustumaan synnytysosastolla vastasyntyneeseen vauvaan, joka oli muutaman minuutin ikäinen. Olimme aika yllättyneinä, että saimme nähdä ponnistusvaiheessa olevia äitejä synnytyshuoneissa. Äidit olivat yksin synnytyksen kanssa eli isillä ei ollut asiaa osastoille. 

Osastonhoitaja esitteli osaston paikkoja. Näimme vastasynnyttäneitä äitejä, synnyttämään tulevia äitejä sekä äitejä, jotka haluavat antaa lapsen pois. Meillekin äidit olisivat antaneet lahjan eli pienen vastasyntyneen vauvan mukaan. Olimme aika yllättyneitä lahjasta. Vauvalan jälkeen tutustuimme lastenosastoon, jossa tapasimme lastenhoitajan ”terveydenhoitajan”. Hänen tehtävänsä oli huolehtia lasten perusrokotuksista, HIV neuvonnasta, lasten painoista ja perussairauksista.

Tämän jälkeen tutustuimme miesten ja naisten osastoihin, jossa oli niin sisätauti- kuin kirurgisia potilaita. Kävimme myös ruumishuoneella, jossa saimme nähdä myös vainajan kylmiössä. Lisäksi kävimme tutustumassa sairaalan pesulaan ja kirkkoon.

Osastonhoitaja esitteli myös sairaalan koulua, jossa koulutettiin sairaanhoitajia. Koulu oli sisäoppilaitos eli opiskelijat asuivat koulun yhteydessä. Heillä oli kaksi tavallista luokkaa opetuskäytössä ja sen lisäksi harjoitusluokka, jossa oli käytössä erilaisia hoitotyönvälineitä ensiapuvälineistä lähtien. Koulusta löytyi myös kirjasto.

Koulun esittelyn jälkeen lähdimme tutustumaan sairaalan apteekkiin, josta potilaat saavat hakea lääkkeensä. Apteekin valikoima oli hyvin suppea verrattuna Suomen apteekkiin. Suurin osa lääkkeistä oli antibiootteja ja malarialääkkeitä.

Pääsimme tutustumaan myös näytteenottoon laboratoriossa, jossa tapasimme myös suomalaisen sairaanhoitajaopiskelijan. Samalla käytävällä otettiin myös rtg-kuvia, jossa säteiltä ei suojauduttu lainkaan. Osastonhoitaja esitteli meille myös kanttiinin ja sairaalan sisäänkäynnin sekä yleisiä työhuoneita. Sairaalassa ei näkynyt minkäänlaista käsidesin käyttöä. Työkengät vaihtelivat laidasta laitaan balleriinoista kumisaappaisiin.

Päivän lopuksi meillä oli ilo tavata sairaalan leikkaussalin työntekijöitä.  Iloisia kirurgeja huvitti meidän paikallinen kielitaitomme. Kirurgit kertoivat heidän toimenpiteistään osastolla. Sairaalassa tehtiin perusleikkauksia ja erilaisia tähystyksiä. Jälkeenpäin meitä vähän hymyilytti kirurgien pukeutuminen saappaisiin, mutta kenties kyseessä seuraavaksi oli peräsuolentähystys.

Sairaalasta meidät tuli hakemaan Shaina, jonka kanssa menimme tuk tukilla paikallisille markkinoille. Tavaran paljous oli valtava. Markkinoilla oli perustarvikkeita kotiin, erilaisia vaatteita ja kodintekstiilejä.

Illalla lähdimme vielä koko porukalla syömään ja viettämään meidän läksiäisiä. Oli mukava kuulla opiskelijoilta, että meistä oli ollut apua ja jäävät kaipaamaan meidän seuraamme.

LAUANTAI 30.11.2019

Päivämme oli todella ”selviytymistarina” päivän haasteista. Lentomme oli myöhässä Kilimanjarosta ja pääsimme vihdoin seitsemän jälkeen lähtemään. Paikallinen toiminta oli todella hidasta ja ammattitaitokin osalla väestä hukassa.

Lensimme Kilimanjarosta Istanbuliin, jossa saimme juosta niin kovaa kuin pystyimme ennättääksemme Helsingin koneeseen. Ehdimme juuri portille ennen kuin ne sulkeutuivat. Tietysti koneemme joutui odottelemaan kentällä vuoroansa ja taas olimme aikataulusta jäljessä Helsingissä. Helsingissä juoksimme jälleen hakemaan matkalaukkuja, joita ei sitten näkynyt ollenkaan. Selvittelimme asiaa Helsingin kentällä ja Sirpan laukku löytyi Kilimanjarosta, mutta Katjan laukusta ei ollut mitään tietoa. Aika näyttää saammeko matkatavaroitamme takaisin lainkaan.

 Lentokenttä selvityksen jälkeen juoksimme jälleen kohti juna-asemaa. Tällä kertaa täytyi kiittää VR:n toimintaa, koska juna oli muutaman minuutin myöhässä ja ehdimmekin junaan. Pääsimme jatkamaan matkaa Ylivieskaan Tikkurilasta kello 19.00.

Onneksi olimme matkaraporttimme muistitikun ottaneet käsimatkatavaroihin. Kova työmme olisi mennyt hukkaan, jos muistitikku olisikin ollut Katjan matkalaukussa. Junassa katsoimmekin matkaraporttimme kirjoittamista ja muistelimme todella opettavaista työmatkaamme Tansaniaan.

Paikkana Tansaniaa voimme suositella tulevaisuudessa lähihoitaja, matkailualan ja hotelli- ja ravitsemusalan opiskelijoille harjoittelupaikaksi. Tansania Voluenteer tarjoaa turvallisen ja hyvän palvelun majoituspaikkana opiskelijoille. Henkilökunta auttaa käytännön järjestelyissä ja selvittää epäselviä asioita. Moshissa on turvallista liikkua valoisalla ja pimeällä kannattaa olla aina hyvä sähkölamppu mukana. Kaduilla ei todellakaan ole katulamppuja eli illalla on todella pimeää.

Opettajille voimme suositella myös opettajavaihtoja ulkomaille. Saimme itsellemme paljon uutta ajateltavaa ja opetukseen uusia näkökulmia. Mukanamme olleiden opiskelijoiden orientointi ja ohjaaminen toi omat haasteensa, mutta opiskelijoiltamme saamamme palautteen perusteella onnistuimme siinä hyvin. Osasta opiskelijoista tuntui todella haikealta, kun hyvästelimme heidän ennen lähtöämme Suomeen. Olimmehan heidän kanssa kuitenkin melkein kaksi viikkoa ”yhtä perhettä”. Jaoimme heidän kanssaan niin ilot kuin murheet ja selvitimme useita epäselviä asioita heidän työpaikkojensa ja muiden käytännön asioiden kanssa.