9.12.
Ihan rento päivä. Jacquelinen sukulainen oli käymässä studiolla. Otimme pari kuvaa hänestä ja Jacquelinestä ja sitten hänen piti juosta rautatieasemalle ja Jacqueline meni hänen mukanaan. Päätin säätää aloitussivujen designia sillä välin. Kun Jacqueline tuli takaisin katselimme aloitussivujen uudelleensuunnitelmia ja säädimme. Hän halusi joulutervehdys animaation joten rupesin tekemään sitä, jossa menikin loppupäivä.
10.12.
Jacqueline työskenteli kotoa, joten olin studiolla yksin. Aloitin päivän renderöimällä joulutervehdysanimaation. Yritin renderöidä .gifin läpinäkyvyyden kanssa, mutta Adobe Media Encoder ei oikein ymmärtänyt sitä, joten tyydyin valkoiseen taustaan. Sen jälkeen rupesin tekemään uuden vuoden tervehdystä johon eksyi pari kirjoitusvirhettä joten ne piti korjata. After Effects kaatui hurjat 4 kertaa päivän aikana, joista yksi vaati koko tietokoneen uudelleenkäynnistystä joka oli aikaa vievää. Sain sen kuitenkin tehtyä ja renderöityä.
11.12.
Tänään tarkoitus oli tehdä joulukortti. Sitä varten laitoimme pystyyn taustakankaan ja teippasimme siihen kiinni jouluvalot. Kokeilimme ensin tumman harmaalla taustalla, mutta jouluvalojen johdot näkyivät liian hyvin siitä, joten vaihdoimme mustaan. Testikuvien ja säädön jälkeen (joissa minä olin Monten kanssa mallina) otin kuvia Jacquelinesta ja Montesta. Monte oli erittäin väsynyt, joten hänestä oli vaikea saada hyvää kuvaa mutta onnistuttiin lopuksi. Kävimme kuvat läpi ja valitsimme sen, jota halusimme käyttää korttia varten. Kortti itse oli jo tehtynä valmiiksi, laitoimme vain kuvan ja lisäsimme tekstin. Jacqueline sanoi, että hän haluaisi pyhäinpäivätervehdys animaatiot muutamalle muullekkin pyhäinpäivälle, joten siinä on huomisen homma.
12.12.
Jacqueline saapui studiolle myöhemmin, koska hän oli äänestämässä. Aloitin siiis tekemään pyhäinpäivätervehdys animaatioita. Vietin hyvän aikaa selvittäen mikä olisi järkevä tapa kopioida maskeja aikaisemmista animaatioista. Sain sen selvitettyä ja sain ensimmäisen tehtyä, mutta tietokone veti itsensä matalaksi. Eipä siinä siltikään paljoa mennyt hukkaan. Tein kaikki tervehdykset mitä haluttiin ja renderöin ne .mp4 muodossa 16:9 suhteessa facebookkia yms. varten ja sitten oudommassa pienemmässä suhteessa gifinä sähköposteja varten. Siinäpä se päivä vierähtikin.
13.12.
Jacquelinella on toinen logo jonka hän halusi animoiduksi, joten siinä duunia tälle päivää. Käytin väärin päin käännettyä shatter efektiä joka loi vaikutelman, että logo kasaantuu pienistä palasista. Animoin myös muita juttuja. Shatterin renderöimisessä meni ihan hyvin aikaa. Jacqueline vaikutti tyytyväiseltä, joten renderöin sen .mp4 muodossa yleiskäyttöön ja facebook banneria varten. Sovimme aikaisemmin, että voin lopettaa aikaisemmin jotta kerkeän hyvissä ajoin ystäväni äidin talolle Ongariin, joten häivyin viikonlopun viettoon.
2.-7.12. Englannin työssäoppiminen
2.12.:
Jacqueline oli ottanut vastaan työn kopioida kaksi kuva-albumia, yleinen ja hää. Kaikki kuvat albumeissa piti mitata ja kirjata, joten aloitin sen sillä välin kun Jacqueline hoiti asiakkaita. Se oli hidasta touhua koska suurin osa kuvista oli erikokoisia ja ahdettu sivulle, joten mitoitus piti olla tarkka. Kun Jacqueline oli valmis, jatkoimme urakkaa kaksistaan, hän kirjasi ja minä mittasin. Se hoitui paljon nopeammin kahdestaan, mutta siinä meni silti kauan.. Kun kaikki kuvat oli mitattu meidän piti laskea niiden määrä ja lajitella ne mittasuhteiden mukaan. Siinä meni kauan myös ja lopetimme noin seitsemän aikaan illalla, joten Jacqueline päätti että voin poistua aikaisemmin tiistaina.
3.12.:
Jacqueline halusi jouluversion animoimastani logosta. Lisäsin siihen pikku jouluhatun jolle animoin yksinkertaisia fysiikoita. Tämän jälkeen tein jouluteemaiset kehykset digitaalisia tervehdyskortteja varten, käytin jotain 0-lisensseillä olevaa cliparttia jouluvaloista. Lopuksi uudelleen suunnittelin arvontaan osallistumis lapun sisältämään vähemmän tekstiä ja lisää kuvia. Oli pieni fiilis että saatan sairastua, joka olisi tietenkin hyvä ajoitus koska sovimme, että pidän keskiviikon vapaana koska työskentelen lauantaina.
4.12.:
Vapaapäivä, kuumetta ja flunssa.
5.12.:
Lievemmässä kuumeessa bnb:ssä. Ei oikein pystynyt keskittymään mihinkään.
6.12.:
Pidensin logoanimaatiota poistumisanimaatiolla, jotta se looppaisi paremmin ja renderöin Facebook banneriksi sopivat versiot tavallisesta ja jouluversiosta ja uudet .gifit sähköpostia varten. Lopuksi uudelleensuunnittelin Jacquelinen aloitus-sivujen kuvakollaaseja modernimmaksi.
7.12.:
Saavuin hieman myöhässä koska unohdin repun bnb:lle ja tajusin vasta kun olin saapunut keskustaan, joten piti kävellä hieman extraa. Jacqueline oli puolivälissä perhekuvausta kun saavuin. Perheessä oli kaksivuotias, joka ei oikein enää jaksanut ja alkoi oikkuilemaan. Saimme hänet rauhoittumaan vähän häpäisemällä itseni ja ulisemalla lapselle samalla kun heilutin tonttulakkia, se toimi kuitenkin jokseenkin ja Jacqueline sai vielä pari kuvaa ennenkuin tilanne karkasi käsistä. Seuraavaksi kävin pihalla jakamassa mainoslehtisiä kaupan edessä. Kun saavuin takaisin saapui pariskunta vauvan kanssa jotka tulivat katsomaan ja (toivottavastI) ostamaan kuvia aikaisemmalta kuvaussessiolta. Tarkkailin sivusta miten moinen prosessi tapahtuu.Jälkeenpäin puhuimme Jacquelinen kanssa siitä miten stressaavia perhekuvaukset ovat ja kuvien katsomis sessioista. Kävimme läpi tekemäni uudelleensuunnitellut kollaasit ja säädimme niitä Jacquelinen tarpeiden mukaan. Jatkoin niiden parissa työskentelyä loppupäivän.
Jacqueline oli ottanut vastaan työn kopioida kaksi kuva-albumia, yleinen ja hää. Kaikki kuvat albumeissa piti mitata ja kirjata, joten aloitin sen sillä välin kun Jacqueline hoiti asiakkaita. Se oli hidasta touhua koska suurin osa kuvista oli erikokoisia ja ahdettu sivulle, joten mitoitus piti olla tarkka. Kun Jacqueline oli valmis, jatkoimme urakkaa kaksistaan, hän kirjasi ja minä mittasin. Se hoitui paljon nopeammin kahdestaan, mutta siinä meni silti kauan.. Kun kaikki kuvat oli mitattu meidän piti laskea niiden määrä ja lajitella ne mittasuhteiden mukaan. Siinä meni kauan myös ja lopetimme noin seitsemän aikaan illalla, joten Jacqueline päätti että voin poistua aikaisemmin tiistaina.
3.12.:
Jacqueline halusi jouluversion animoimastani logosta. Lisäsin siihen pikku jouluhatun jolle animoin yksinkertaisia fysiikoita. Tämän jälkeen tein jouluteemaiset kehykset digitaalisia tervehdyskortteja varten, käytin jotain 0-lisensseillä olevaa cliparttia jouluvaloista. Lopuksi uudelleen suunnittelin arvontaan osallistumis lapun sisältämään vähemmän tekstiä ja lisää kuvia. Oli pieni fiilis että saatan sairastua, joka olisi tietenkin hyvä ajoitus koska sovimme, että pidän keskiviikon vapaana koska työskentelen lauantaina.
4.12.:
Vapaapäivä, kuumetta ja flunssa.
5.12.:
Lievemmässä kuumeessa bnb:ssä. Ei oikein pystynyt keskittymään mihinkään.
6.12.:
Pidensin logoanimaatiota poistumisanimaatiolla, jotta se looppaisi paremmin ja renderöin Facebook banneriksi sopivat versiot tavallisesta ja jouluversiosta ja uudet .gifit sähköpostia varten. Lopuksi uudelleensuunnittelin Jacquelinen aloitus-sivujen kuvakollaaseja modernimmaksi.
7.12.:
Saavuin hieman myöhässä koska unohdin repun bnb:lle ja tajusin vasta kun olin saapunut keskustaan, joten piti kävellä hieman extraa. Jacqueline oli puolivälissä perhekuvausta kun saavuin. Perheessä oli kaksivuotias, joka ei oikein enää jaksanut ja alkoi oikkuilemaan. Saimme hänet rauhoittumaan vähän häpäisemällä itseni ja ulisemalla lapselle samalla kun heilutin tonttulakkia, se toimi kuitenkin jokseenkin ja Jacqueline sai vielä pari kuvaa ennenkuin tilanne karkasi käsistä. Seuraavaksi kävin pihalla jakamassa mainoslehtisiä kaupan edessä. Kun saavuin takaisin saapui pariskunta vauvan kanssa jotka tulivat katsomaan ja (toivottavastI) ostamaan kuvia aikaisemmalta kuvaussessiolta. Tarkkailin sivusta miten moinen prosessi tapahtuu.Jälkeenpäin puhuimme Jacquelinen kanssa siitä miten stressaavia perhekuvaukset ovat ja kuvien katsomis sessioista. Kävimme läpi tekemäni uudelleensuunnitellut kollaasit ja säädimme niitä Jacquelinen tarpeiden mukaan. Jatkoin niiden parissa työskentelyä loppupäivän.
25-28.11 Englannin työssäoppiminen
25.11.
Saavuin studiolle hieman ennen Jacquelinea. Juuri kun olin avaamassa ovia asiakas päätti kävellä sisälle passikuvaa varten. Kun sain suurinpiirtein kaiken kasaan Jacqueline saapui paikalle ja hoiti loput. Tämän jälkeen teimme vähän tutkimustyötä Facebook-mainosten julkaisemisesta ja teimme ja lähetimme vauva kuvaus-sessio -mainokselle. Yhdessä välissä uusi asiakas kävi pyörähtämässä passikuvaa varten. Lounaalla Jacqueline kävi hakemassa viereisestä kierrätystavarakaupasta hassun joulukoristeen kuvia varten. Hän yritti änkeä Montyn sinne, mutta se oli liian pieni. Sillä välin kun hän haki koristetta täytin hänen sähköposti tietokantaan muutaman yrityksen sähköpostit. Loppupäivän valmistelimme black friday alennusta varten promomateriaalia.
26.11.
Jacqueline kertoi minulle viestillä viime iltana, että Mailchimp ei hyväksynyt tekemääni animoitua logoa videotiedostona. Hänen täytyi käyttää Montya eläinlääkärissä, joten aamusta luin vähän videosta ja gifeistä sähköpostikäytössä. Ilmeisesti suurin osa sähköposti-käyttöliittymistä ei tue videotoistoa, mutta .gif toimii. Käänsin videoni animoiduksi gifiksi ja optimoin sitä vähän sähköpostikäyttöön.
Mailchimp söi gifin mielellään, mutta ajoimme kuitenkin muutamia testejä. Kaikki toimi. Koska Jacqueline ei voi työskennellä seuraavana päivänä kävimme läpi asioita mitä voin tehdä, eli graafista suunnittelua mainostarkoituksiin. Näytin hänelle miten käytetään stroke-tasotoimintoa Photoshopissa. Jacqueline lähti käyttämään Montya hiustenleikkuussa joten vietin loppuajan organisoiden ja priorisoiden huomisen työtaakkaa. Yksi pariskunta tuli passikuvia varten jotka onnistuivat mainiosti. Lähetin ne Jacquelinelle ja lähdin haneen.
27.11.
Tänään olin toimistolla itsekseni koska Jacquelinellä oli jonkunmoinen silmätarkastus, joka esti häntä työskentelemästä koko päivänä. Työtehtävänäni oli luoda uusia leiskoja erinnäköisille valokuvasessio promoille Penn Road Studion aloitussivuilla käyttäen Canvaa. Asiakas oli tulossa 12:00 passikuvaa varten, joten hoidin sen. Tuoli oli kuitenkin liian lähellä taustakangasta ja taustaan tuli lievä varjo jota en huomannut. Jacqueline sanoi, että sen voi photoshopata pois. Unohduin säätämään sen kanssa ja helpossa operaatiossa meni hieman kauemmin kuin oli tarkoitus.
Suurimman osan päivästä taistelin Canvan kanssa. Sivusto on ihan kiva, jos käyttää valmiiksi annettuja malleja tai tekee yksinkertasia kompositioita, mutta jos yrittää luoda mitään vähänkään monimutkaisempaa jossa on useita elementtejä alusta asti. Sain loppujen lopuksi harmittavan vähän käyttökelpoista aikaan.
28.11.
Olimme sopineet, että saavun toimistolle 12:00, mutta minulla oli aika pahalaatuinen päänsärky. Jacqueline sanoi, että voin saapua 15:30 ja voimme valmistautua menemään paikalliseen tapahtumaan. Toimistolla hän kertoi minulle, että päivän kuvaukset olivat niin kiireisiä, että hän ei ollut varma olisinko voinut tehdä mitään. Onni onnettomuudessa, kaiketi. Pakkasimme ja suuntasimme tapahtumaan. Se oli teinien syöpähoitoon rahankeruu tai jotain vastaavaa, en ole vieläkään täysin varma. Tapahtumassa oli paikallisia yrityksiä kojuineen ja Jacquelinellä oli oma koju. Minun homma oli pysäyttää ohikulkijoita, kertoa heille studiosta ja saada heidät osallistumaan arvontaan. Tapahtumaa ei kuulemma oltu markkinoitu kovin hyvin, joten ilta oli aika hiljainen. Minulla oli lievä päänsärky koko homman yli. Kahdeksan aikaan pakkasimme ja pakenimme paikalta.
Saavuin studiolle hieman ennen Jacquelinea. Juuri kun olin avaamassa ovia asiakas päätti kävellä sisälle passikuvaa varten. Kun sain suurinpiirtein kaiken kasaan Jacqueline saapui paikalle ja hoiti loput. Tämän jälkeen teimme vähän tutkimustyötä Facebook-mainosten julkaisemisesta ja teimme ja lähetimme vauva kuvaus-sessio -mainokselle. Yhdessä välissä uusi asiakas kävi pyörähtämässä passikuvaa varten. Lounaalla Jacqueline kävi hakemassa viereisestä kierrätystavarakaupasta hassun joulukoristeen kuvia varten. Hän yritti änkeä Montyn sinne, mutta se oli liian pieni. Sillä välin kun hän haki koristetta täytin hänen sähköposti tietokantaan muutaman yrityksen sähköpostit. Loppupäivän valmistelimme black friday alennusta varten promomateriaalia.
26.11.
Jacqueline kertoi minulle viestillä viime iltana, että Mailchimp ei hyväksynyt tekemääni animoitua logoa videotiedostona. Hänen täytyi käyttää Montya eläinlääkärissä, joten aamusta luin vähän videosta ja gifeistä sähköpostikäytössä. Ilmeisesti suurin osa sähköposti-käyttöliittymistä ei tue videotoistoa, mutta .gif toimii. Käänsin videoni animoiduksi gifiksi ja optimoin sitä vähän sähköpostikäyttöön.
Mailchimp söi gifin mielellään, mutta ajoimme kuitenkin muutamia testejä. Kaikki toimi. Koska Jacqueline ei voi työskennellä seuraavana päivänä kävimme läpi asioita mitä voin tehdä, eli graafista suunnittelua mainostarkoituksiin. Näytin hänelle miten käytetään stroke-tasotoimintoa Photoshopissa. Jacqueline lähti käyttämään Montya hiustenleikkuussa joten vietin loppuajan organisoiden ja priorisoiden huomisen työtaakkaa. Yksi pariskunta tuli passikuvia varten jotka onnistuivat mainiosti. Lähetin ne Jacquelinelle ja lähdin haneen.
27.11.
Tänään olin toimistolla itsekseni koska Jacquelinellä oli jonkunmoinen silmätarkastus, joka esti häntä työskentelemästä koko päivänä. Työtehtävänäni oli luoda uusia leiskoja erinnäköisille valokuvasessio promoille Penn Road Studion aloitussivuilla käyttäen Canvaa. Asiakas oli tulossa 12:00 passikuvaa varten, joten hoidin sen. Tuoli oli kuitenkin liian lähellä taustakangasta ja taustaan tuli lievä varjo jota en huomannut. Jacqueline sanoi, että sen voi photoshopata pois. Unohduin säätämään sen kanssa ja helpossa operaatiossa meni hieman kauemmin kuin oli tarkoitus.
Suurimman osan päivästä taistelin Canvan kanssa. Sivusto on ihan kiva, jos käyttää valmiiksi annettuja malleja tai tekee yksinkertasia kompositioita, mutta jos yrittää luoda mitään vähänkään monimutkaisempaa jossa on useita elementtejä alusta asti. Sain loppujen lopuksi harmittavan vähän käyttökelpoista aikaan.
28.11.
Olimme sopineet, että saavun toimistolle 12:00, mutta minulla oli aika pahalaatuinen päänsärky. Jacqueline sanoi, että voin saapua 15:30 ja voimme valmistautua menemään paikalliseen tapahtumaan. Toimistolla hän kertoi minulle, että päivän kuvaukset olivat niin kiireisiä, että hän ei ollut varma olisinko voinut tehdä mitään. Onni onnettomuudessa, kaiketi. Pakkasimme ja suuntasimme tapahtumaan. Se oli teinien syöpähoitoon rahankeruu tai jotain vastaavaa, en ole vieläkään täysin varma. Tapahtumassa oli paikallisia yrityksiä kojuineen ja Jacquelinellä oli oma koju. Minun homma oli pysäyttää ohikulkijoita, kertoa heille studiosta ja saada heidät osallistumaan arvontaan. Tapahtumaa ei kuulemma oltu markkinoitu kovin hyvin, joten ilta oli aika hiljainen. Minulla oli lievä päänsärky koko homman yli. Kahdeksan aikaan pakkasimme ja pakenimme paikalta.
18-22.11 Englannin työssäoppiminen.
Päätin, että teen näitä blogeja viikoittain etten täytä syötettä täysin :D. Jätän myös englanninkieliset versiot pois, vaikka ne ovatkin alkuperäisiä.
18.11:
Aloitin jakamalla mainoslehtisiä taas. Vaihdoimme lehdet jouluteemaisiin, päätimme mihin menen tällä kertaa ja eikun matkaan! Naapurustossa, jossa kävin oli joku neljä kirkkoa joka vaikutti vähän ylilyömiseltä. Saapuessani takaisin söin lounasta, kävelytin Montyn ja ostin kauluspaidan läheisestä kierrätyskaupasta tulevaa tapahtumaa varten.
Jacqueline kertoi minulle muutamasta tapahtumasta joissa hän tulee työskentelemään (ja minä avustamaan, luonnollisesti). Jälkeenpäin käytimme aikaa Mailchimpin parissa: hän kävi läpi kalenteriaan ja täytin tietoja järjestelmään. Lisäsin myös yrityksien tiedot, jotka olin kerännyt viime viikolla. Viimeiseksi selvitimme, miten lisätä linkki sivustoon, jossa pystyisi ilmoittautumaan hänen uutiskirjeeseensä. Lisäsimme linkin hänen sähköpostin allekirjoitukseen ja testasimme, että se toimii.
19.11:
Mainoslehtisten paluu. Tämänpäiväinen reissu oli erityisen pitkä, mutta alue oli rauhallinen. Huomasin mielenkiintoisen polun metsään jonka haluaisin tsekata myöhemmin.
Jacqueline ei ollut paikalla kun tulin takaisin joten lounaan, kartan täyttämisen ja loppujen lehtisten laskemisen jälkeen valmistelin Illustratorissa studion logoa After Effectsissä animoimista varten. Toivottavasti läppäri jaksaa pyörittää After Effectsiä.
Kun hän saapui studiolle, selvitimme muutamia juttuja Canvassa mainosten tekemistä varten. Pienen hämmennyksen jälkeen saimme kasattua kaksi Facebook banneria. Vaikutti aika kätevältä sivustolta.
20.11:
Saavuin studiolle 09:20, melkein kaksi tuntia aikaisemmin kuin yleensä. Syy tälle oli tapahtuma, johon Jacqueline oli buukattu. Pakkauksen jälkeen lähdimme matkaan. Tapahtuma oli kauneustuotteiden ja alan uuden teknologian näyttämiseen. Minun työni oli ottaa Jacquelinesta kuvia ja videoita työssä sekä yleisiä kuvia tapahtumasta ja kartanosta. Se oli aika tyyris paikka. Ensimmäisen kuvaus session tapahtuman järjestäjien kanssa menimme ottamaan kuvia sisätiloista. Jacqueline meni ottamaan kuvia puhujista salissa ja jatkoin kuvien ottamista ympäriinsä. Kun ensimmäiset puheet olivat ohitse katsoimme aikataulua tarkemmin ja tajusimme, että samat puheet toistuvat illasta. Päättelimme, että minulla ei ole enään juurikaan töitä tarjolla, joten Jacqueline anteliaasti ajoi minut takaisin Beaconsfieldiin ja jatkoi itseksensä. Vietin suurimman osan loppuillasta valikoiden 50 kuvaa noin 400:sda ottamastani hänelle.
21.11:
Mainoslehtiset: Episodi tuhat. Eilisen paluumatkalla Jaqcueline kertoi minulle mihin tämänpäiväinen reissu keskittyy. Ei mitään kauhean kummoista, muutama ihminen oli pihalla tekemässä juttuja, mutta he olivat kaikki erittäin mukavia.
Takaisin studiolla laitoin valikoimani kuvat usb-tikulle ja Jacqueline siirsi ne hänen koneellensa. Kävelytin koiran, kun se oli ohi selvitimme muutaman asian videoiden siirtämisestä Google Driveen. Jostain syystä roskakori-painike Jacquelinen puhelimessa poisti tiedostot joka paikasta ja vain puhelimelta poistamiseen oli erityinen painike. Katsoimme myöskin hänen FTP-palvelintaan, hän oli varma, että hän pystyisi siirtämään sen kotoa studiolle ja se silti toimisi, mutta ei. Tämän jälkeen hän näytti minulle ohjelmaa jota hän käyttää isojen kuvasarjojen järjestelyyn nimeltä Photo Mechanic 5. Vaikutti aika tehokkaalta ohjelmalta järjestelyyn. Kävimme läpi ja valitsimme kuvia, joita hän voisi lähettää tapahtumajärjestäjille. Käytin loppuillan bnb:llä käyden läpi videotiedostoja, tehden muokkauksia niihin. Paljon odottamista kiitos läppärin.
22.11:
Jacquelinellä oli kauneushoitoasiakas tänä aamuna. Minun oli tarkoitus käydä heittelemässä mainoslehtisiä ympäriinsä vaihteeksi, mutta sade oli aika rankka joten menin läheiseen kahvilaan animoimaan Penn Road Studion logoa ja viimeistelemään videoita tapahtumasta. Onnekseni After Effects pyöri yllättävän hyvin läppärilläni. Premiere oli vieläkin hidasta, mutta onnistuin tekemään kaiken, mitä minun tarvitsi tehdä ajallaan. Sain myös selville, että voin tuoda Illustratorista tasoja After Effectsiin yksitellen, joka helpotti animoimista huomattasti.
Lounaan jälkeen kävelytin Montyn. Mokoma otus rupesi protestoimaan puolivälissä ja kieltäytyi kävelemästä. Poimein hänet syliin ja kannoin kunnes hän suostui kävelemään taas. Ilmeisesti hän tekee tätä tämän tästä.
Jälleen takaisin studiolla yritin silittää yhtä Jacquelinen tilaamista uusista taustakankaista, mutta ne kieltäytyivät käsittelystä. Vaikka mitä yritin, ne eivät suoristautuneet. Ripustin sen silti seinälle teipeillä ja otin muutaman testikuvan Montystä. Koira näytti hyvältä, mutta taustakangas ei niin, kiitos taitosten. Lähetin videot Google Driveen, jaoin ne Jacquelinen kanssa sekä laitoin ne hänen ulkoiselle kovalevylle. Tapetti otti vähän vahinkoa kun irroitin taustakankaan, joten se pitää korjata myöhemmin.
Kuvia myöhemmin kun pystyn lisäämään ne.
18.11:
Aloitin jakamalla mainoslehtisiä taas. Vaihdoimme lehdet jouluteemaisiin, päätimme mihin menen tällä kertaa ja eikun matkaan! Naapurustossa, jossa kävin oli joku neljä kirkkoa joka vaikutti vähän ylilyömiseltä. Saapuessani takaisin söin lounasta, kävelytin Montyn ja ostin kauluspaidan läheisestä kierrätyskaupasta tulevaa tapahtumaa varten.
Jacqueline kertoi minulle muutamasta tapahtumasta joissa hän tulee työskentelemään (ja minä avustamaan, luonnollisesti). Jälkeenpäin käytimme aikaa Mailchimpin parissa: hän kävi läpi kalenteriaan ja täytin tietoja järjestelmään. Lisäsin myös yrityksien tiedot, jotka olin kerännyt viime viikolla. Viimeiseksi selvitimme, miten lisätä linkki sivustoon, jossa pystyisi ilmoittautumaan hänen uutiskirjeeseensä. Lisäsimme linkin hänen sähköpostin allekirjoitukseen ja testasimme, että se toimii.
19.11:
Mainoslehtisten paluu. Tämänpäiväinen reissu oli erityisen pitkä, mutta alue oli rauhallinen. Huomasin mielenkiintoisen polun metsään jonka haluaisin tsekata myöhemmin.
Jacqueline ei ollut paikalla kun tulin takaisin joten lounaan, kartan täyttämisen ja loppujen lehtisten laskemisen jälkeen valmistelin Illustratorissa studion logoa After Effectsissä animoimista varten. Toivottavasti läppäri jaksaa pyörittää After Effectsiä.
Kun hän saapui studiolle, selvitimme muutamia juttuja Canvassa mainosten tekemistä varten. Pienen hämmennyksen jälkeen saimme kasattua kaksi Facebook banneria. Vaikutti aika kätevältä sivustolta.
20.11:
Saavuin studiolle 09:20, melkein kaksi tuntia aikaisemmin kuin yleensä. Syy tälle oli tapahtuma, johon Jacqueline oli buukattu. Pakkauksen jälkeen lähdimme matkaan. Tapahtuma oli kauneustuotteiden ja alan uuden teknologian näyttämiseen. Minun työni oli ottaa Jacquelinesta kuvia ja videoita työssä sekä yleisiä kuvia tapahtumasta ja kartanosta. Se oli aika tyyris paikka. Ensimmäisen kuvaus session tapahtuman järjestäjien kanssa menimme ottamaan kuvia sisätiloista. Jacqueline meni ottamaan kuvia puhujista salissa ja jatkoin kuvien ottamista ympäriinsä. Kun ensimmäiset puheet olivat ohitse katsoimme aikataulua tarkemmin ja tajusimme, että samat puheet toistuvat illasta. Päättelimme, että minulla ei ole enään juurikaan töitä tarjolla, joten Jacqueline anteliaasti ajoi minut takaisin Beaconsfieldiin ja jatkoi itseksensä. Vietin suurimman osan loppuillasta valikoiden 50 kuvaa noin 400:sda ottamastani hänelle.
21.11:
Mainoslehtiset: Episodi tuhat. Eilisen paluumatkalla Jaqcueline kertoi minulle mihin tämänpäiväinen reissu keskittyy. Ei mitään kauhean kummoista, muutama ihminen oli pihalla tekemässä juttuja, mutta he olivat kaikki erittäin mukavia.
Takaisin studiolla laitoin valikoimani kuvat usb-tikulle ja Jacqueline siirsi ne hänen koneellensa. Kävelytin koiran, kun se oli ohi selvitimme muutaman asian videoiden siirtämisestä Google Driveen. Jostain syystä roskakori-painike Jacquelinen puhelimessa poisti tiedostot joka paikasta ja vain puhelimelta poistamiseen oli erityinen painike. Katsoimme myöskin hänen FTP-palvelintaan, hän oli varma, että hän pystyisi siirtämään sen kotoa studiolle ja se silti toimisi, mutta ei. Tämän jälkeen hän näytti minulle ohjelmaa jota hän käyttää isojen kuvasarjojen järjestelyyn nimeltä Photo Mechanic 5. Vaikutti aika tehokkaalta ohjelmalta järjestelyyn. Kävimme läpi ja valitsimme kuvia, joita hän voisi lähettää tapahtumajärjestäjille. Käytin loppuillan bnb:llä käyden läpi videotiedostoja, tehden muokkauksia niihin. Paljon odottamista kiitos läppärin.
22.11:
Jacquelinellä oli kauneushoitoasiakas tänä aamuna. Minun oli tarkoitus käydä heittelemässä mainoslehtisiä ympäriinsä vaihteeksi, mutta sade oli aika rankka joten menin läheiseen kahvilaan animoimaan Penn Road Studion logoa ja viimeistelemään videoita tapahtumasta. Onnekseni After Effects pyöri yllättävän hyvin läppärilläni. Premiere oli vieläkin hidasta, mutta onnistuin tekemään kaiken, mitä minun tarvitsi tehdä ajallaan. Sain myös selville, että voin tuoda Illustratorista tasoja After Effectsiin yksitellen, joka helpotti animoimista huomattasti.
Lounaan jälkeen kävelytin Montyn. Mokoma otus rupesi protestoimaan puolivälissä ja kieltäytyi kävelemästä. Poimein hänet syliin ja kannoin kunnes hän suostui kävelemään taas. Ilmeisesti hän tekee tätä tämän tästä.
Jälleen takaisin studiolla yritin silittää yhtä Jacquelinen tilaamista uusista taustakankaista, mutta ne kieltäytyivät käsittelystä. Vaikka mitä yritin, ne eivät suoristautuneet. Ripustin sen silti seinälle teipeillä ja otin muutaman testikuvan Montystä. Koira näytti hyvältä, mutta taustakangas ei niin, kiitos taitosten. Lähetin videot Google Driveen, jaoin ne Jacquelinen kanssa sekä laitoin ne hänen ulkoiselle kovalevylle. Tapetti otti vähän vahinkoa kun irroitin taustakankaan, joten se pitää korjata myöhemmin.
Kuvia myöhemmin kun pystyn lisäämään ne.
Työssäoppi Kyproksella
Työssäoppi Kypros, Ayia Napa 21.9-1.11. 2019 kokki opiskelija Jonna Härö
Johdanto
Toisena opiskeluvuotena opettajani kysyi minulta olisinko halukas lähtemään viimeisenä vuotena työssäoppimaan ulkomaille. En miettinyt kauaa ja kohta minulla oli jo matka varattuna. Lähdin reissuun toisen opiskelijan kanssa. Halusin mennä ulkomaille suorittamaan työssäopin taka-ajatuksena englannin kielen oppiminen ja harjaantuminen kokkina.
Valmistautuminen
Valmistauduin työssäoppiin juttelemalla paljon koulukaverini kanssa joka oli edellis keväänä ollut itse samassa paikassa työssäopissa. Hän näytti minulle kuvia ja kertoi kaiken oleellisen. Myös opettajani huolehti reissuuni liittyvistä asioista ja kertoi omista kokemuksistaan, sillä hän oli vieraillut siellä itsekin pari vuotta sitten. Kävin myös KV-infossa josta sain lisää neuvoja.
Matkustaminen
Lentomme lähti Helsinki-Vantaan kentältä jonne menimme Ylivieskasta junalla. Lento ei jännittänyt minua sillä olen matkustanut ennenkin lentäen. Matka kesti noin. 4h joka oli siis lyhyt aika. Laskeuduimme suoraan Kyprokselle Larnacan kentälle josta menimme taksilla Ayia Napaan jonne oli noin. 30min matka.
Työssäoppimispaikka ja työskentely
Työskentelimme Paula´s restaurant nimisessä ravintolassa jonne meidät otettiin hyvin vastaan. Ravintola oli suosittu vanhempien ihmisten keskuudessa ja menu oli laaja, sieltä löytyi mm, pastaa, pihvejä, kalaa, kanaa, lihapullia, keittoja sekä monia erilaisia salaatteja. Saimme pitää ensimmäiset päivät vapaata tutustuen kaupunkiin. Kun aloitimme työt keittiöllä meitä ohjeisti pääkokki Rocky. Keittiössä oli myös kaksi muuta kokkia. Työskennellessä meillä oli rento tunnelma, vitsailimme ja opetimme kokeille suomea. Paula kävi katsomassa meitä myös välillä keittiön puolella salista vapauduttaan ja toi meille aina limsaa ja jos minkä näköstä kakkua tai pullaa, hän oli todella hyväsydäminen ja meille kuin äitihahmo. Työtehtäviimme kuului esivalmistelut esim. perunoiden, porkkanoiden, katkarapujen ja valkosipuleiden kuoriminen sekä erilaiset siivoustehtävät. Loppuajasta valmistin myös asiakkaille salaattiannoksia sekä minun ykköslemppariksi siellä tullutta ruokaa: mango kanaa. Keittiöllä ruoka valmistettiin tuoreista raaka-aineksista ja kaikki tehtiin alusta alkaen itse. Hygieniataso oli erilainen kuin suomessa mutta siihenkin tottui.
Teimme töitä noin. 8h päivässä 6 kertaa viikossa. Viimeisen viikon saimme vapaaksi sillä työtuntimme tuli täyteen.
annokset työpaikastamme (nam!)
"vähän" perunoita
Asuminen
Asuimme A.Maos nimisessä huoneistohotellissa joka sijaitsi kilometrin päässä työpaikastamme, ihan keskustassa. Huoneessamme oli pieni keittiö, sängyt, vessa, suihkutila sekä parveke hotellin altaalle päin sekä huvipuistoon jonka valot loistivat nätisti illalla, näköala oli siis mieluinen. Siivooja kävi kerran viikossa vaihtamassa meille lakanat sekä tuomassa puhtaat pyyhkeet.
Hotellissamme oli myös allasbaari josta sai tilattua juomien lisäksi pientä purtavaa.
Huoneessamme oli hintaan kuuluva wifi sekä ilmastointi.
Vapaa-aika
Vapaa-aika meni nopeasti sillä tekemistä riitti. Vietin aikaa vanhempieni kanssa jotka tulivat katsomaan minua pariksi viikoksi, kiertelimme kaupungilla sekä eri nähtävyyksissä, rannalla sekä Famagusta Napa Boat nimisellä laivaristeilyllä. Risteily jäi ehdottomasti mieleeni upeista maisemista ja lentokaloista jotka lensivät veden yllä upeassa auringonlaskussa.
Sää helli koko ajan ja +35 asteessa välillä tuntui tukalankin kuumalta joten välillä oli hyvä hengähtää viileässä sisätiloissa, kävimme Nicosiassa ja Larnacassa joissa oli hyvät shoppailu mahdollisuudet, kuljimme bussilla joka oli todella edullista ja kätevää.
Rannat olivat upeita, vaaleaa hienoa hiekkaa ja kristallin kirkasta vettä. Meren veden lämpötila oli +29 astetta joten tarkeni kyllä käydä monesti uimassakin!
Kävimme myös tutustumassa paikalliseen yöelämään kera upeiden drinkkien joita baarimikot meille valmistivat.
Kyproksen maisemat olivat todella nätit, yksi lemppareistani oli turisti kohde "Love Bridge" eli rakkauden silta.
Risteilyn upeat maisemat
risteilyllä näkyvä auringonlasku
Love Bridge
Tarjolla oli laaja valikoima eri jäätelömakuja (lisää namia)
Plussat ja miinukset
Plussaa reissuun mahtui todella paljon: ihana lämpö varsinkin tietoisena siitä että kotisuomessa samaan aikaan oli vesisadetta ja kylmää...ystävälliset ihmiset, ruoka, maisemat, kokemus sekä ylipäätään irtiotto arjesta.
Miinuksia sen verran että pienet työkaverimme keittiöllä ei olleet mieluisia: torakat ja hiiret.
Myös paluumatkalla lennon viivästymisen takia myöhästyminen junastamme.
Loppu ihmettely
Sain reissusta todella paljon irti, opin englannin kieltä sekä harjaannuin kokkina, sain myös uusia kavereita. Matka oli todella paljon mieltä avartava kokemus ja olen iloinen että lähdin.
Suosittelen ehdottomasti tätä muillekkin jotka haaveilevat ulkomaille työssäoppiin menemistä! Uskon että tästä on hyötyä minulle tulevaisuudessa: rohkenen käyttää englannin kieltä nyt paremmin, opin näkemään erilaista kulttuuria ja arvostan suomen keittiötä enemmän koska hygieniataso on parempi. Sain myös paljon varmuutta.
Suomessa on kiva asua ja täällä on asiat hyvin.
vielä loppuun kuvat upeasta Larnacasta
Kiitos ja kumarrus
14 ja 15.11 Englannin työharjoittelu/14&15th Nov job placement in England.
14.11 Suomeksi:
Viimeistelin keittiön maalaamisen. Sen jälkeen Jacqueline antoi minulle nopean kurssin passi- ja visakuvien ottamisesta koska hän oli lähdössä Lontooseen. Kun saimme loppupäivän työtehtävät selvitettyä hän lähti ja jäin studiolle yksikseni tekemään niitä ja ottamaan vastaan mahdollisia asiakkaita. Harmikseni niitä ei tullut. Olin kuitenkin ihan tarpeeksi kiireinen ilman niitäkin. Korjasin taulunkehyksien esittelylaudan ja yritin selvittää miten saisin joulukoristeen etuoven yläpuolelle, mutta työkaluilla mitä studiolta löytyi se ei onnistunut. Joku äkäinen mummeli sanoi minulle, että on oksettavaa miten aikaisin joulukoristeita laitetaan nykyään ja että ne pitäisi laittaa aikaisintaan ensimmäinen joulukuuta. Pesin lasit jotka olivat hyllyillä jotka maalasin ja vietin loppupäivän keräten tapahtumajärjestys yritysten sähköposteja.
14.11 In English:
I finished painting the kitchen. Once that was done Jacqueline gave me a quick course about taking passport/visa photos, since she had to go to London and I would be left alone for the rest of the day. After figuring out the tasks I had for the day she left me to do them and take in possible customers. Sadly, none came. I was busy nonetheless; fixing a display for picture frames, figuring out how to get a christmas ornament on top of the door, which I couldn’t get done. Some grouchy old lady also told me it was ridiculous and that the earliest you should put christmas decorations up is first of December. I washed the glasses that were on the shelves I painted and spent the remainder of the day getting emails for event planning companies around the area.
15.11 In English
Jacqueline would be arriving later from London so I opened up the studio. I didn’t have any specific tasks for the day so I continued collecting email addresses of companies. This time I concentrated wealth management companies. By the time Jacqueline arrived I was just about done, so good timing there. We finally set up the christmas ornament outside, above the front door. During that a customer came in wanting to take a photo for a pass, I decided it would be best for me to observe how Jacqueline operates for pass photos since the customer seemed to be in a hurry. After being done with the ornament she let me go early since there was work I couldn’t help with for the rest of the day.
15.11 Suomeksi
Koska Jacqueline tulee Lontoosta vasta myöhemmin avasin studion itsekseni. Minulla ei ollut erityisempiä tehtäviä sille päivää joten jatkoin yritysten sähköpostien keräämistä. Tällä kertaa keskityin rahanhallinta-yrityksiin. Kun Jaqcueline tuli paikalle olin juuri valmis, joka oli hyvä ajoitus. Ripustimme yhdessä joulukoristeen etuoven päälle hänen hakemillaan nauloilla, jotka sopivat tiiliseinän läpäisemiseen. Kesken tämän tulikin asiakas, joka halusi passikuvan. Päätellen, että asiakas on aika kiireinen annoin Jacquelinen tehdä kuvan ottamisen ja tarkkailin, miten hän hoitaa homman. Kun nämä hommat olivat tehtynä hän päästi minut aikaisemmin, koska hänellä oli hommia joissa en voinu auttaa. Se oli mukavaa, koska olin suuntaamassa Lontooseen päin.
Viimeistelin keittiön maalaamisen. Sen jälkeen Jacqueline antoi minulle nopean kurssin passi- ja visakuvien ottamisesta koska hän oli lähdössä Lontooseen. Kun saimme loppupäivän työtehtävät selvitettyä hän lähti ja jäin studiolle yksikseni tekemään niitä ja ottamaan vastaan mahdollisia asiakkaita. Harmikseni niitä ei tullut. Olin kuitenkin ihan tarpeeksi kiireinen ilman niitäkin. Korjasin taulunkehyksien esittelylaudan ja yritin selvittää miten saisin joulukoristeen etuoven yläpuolelle, mutta työkaluilla mitä studiolta löytyi se ei onnistunut. Joku äkäinen mummeli sanoi minulle, että on oksettavaa miten aikaisin joulukoristeita laitetaan nykyään ja että ne pitäisi laittaa aikaisintaan ensimmäinen joulukuuta. Pesin lasit jotka olivat hyllyillä jotka maalasin ja vietin loppupäivän keräten tapahtumajärjestys yritysten sähköposteja.
14.11 In English:
I finished painting the kitchen. Once that was done Jacqueline gave me a quick course about taking passport/visa photos, since she had to go to London and I would be left alone for the rest of the day. After figuring out the tasks I had for the day she left me to do them and take in possible customers. Sadly, none came. I was busy nonetheless; fixing a display for picture frames, figuring out how to get a christmas ornament on top of the door, which I couldn’t get done. Some grouchy old lady also told me it was ridiculous and that the earliest you should put christmas decorations up is first of December. I washed the glasses that were on the shelves I painted and spent the remainder of the day getting emails for event planning companies around the area.
15.11 In English
Jacqueline would be arriving later from London so I opened up the studio. I didn’t have any specific tasks for the day so I continued collecting email addresses of companies. This time I concentrated wealth management companies. By the time Jacqueline arrived I was just about done, so good timing there. We finally set up the christmas ornament outside, above the front door. During that a customer came in wanting to take a photo for a pass, I decided it would be best for me to observe how Jacqueline operates for pass photos since the customer seemed to be in a hurry. After being done with the ornament she let me go early since there was work I couldn’t help with for the rest of the day.
15.11 Suomeksi
Koska Jacqueline tulee Lontoosta vasta myöhemmin avasin studion itsekseni. Minulla ei ollut erityisempiä tehtäviä sille päivää joten jatkoin yritysten sähköpostien keräämistä. Tällä kertaa keskityin rahanhallinta-yrityksiin. Kun Jaqcueline tuli paikalle olin juuri valmis, joka oli hyvä ajoitus. Ripustimme yhdessä joulukoristeen etuoven päälle hänen hakemillaan nauloilla, jotka sopivat tiiliseinän läpäisemiseen. Kesken tämän tulikin asiakas, joka halusi passikuvan. Päätellen, että asiakas on aika kiireinen annoin Jacquelinen tehdä kuvan ottamisen ja tarkkailin, miten hän hoitaa homman. Kun nämä hommat olivat tehtynä hän päästi minut aikaisemmin, koska hänellä oli hommia joissa en voinu auttaa. Se oli mukavaa, koska olin suuntaamassa Lontooseen päin.
Kyproksen työssäoppimisraportti
Työssäoppimisjakso Kyproksella
Mistä sain tietoa ulkomailla suoritettavasta työssäopista ja miksi lähdin?
Sain tietoa ulkomailla suoritettavasta työssäoppijaksosta kouluni opettajilta pääasiassa ja luokkalaiseltani, joka oli myös hakenut paikkaa ulkomailta. Aluksi mietin monta vuotta vain, että ei olisi järkeä lähteä, mutta sitten luokkalaiseni kertoessa matkakohteesta ja paikasta missä suorittaisimme työssäoppimisen, minuakin alkoi pikkuhiljaa kiinnostamaan ja luokkalaiseni tarvitsi jonkun mukaan, joten hän pyysi minua ja päätin sitten lopulta hakea paikkaa.
kaikessa missä apua tarvittiinkaan. Erityisesti mieleen jäivät perunamuusien pursottaminen ja Pasta Carbonaran tekemiset. Työ keittiöllä ei loppujenlopuksi kovin paljon erilaista ollut, mitä Suomessa, paitsi työtavat olivat hiukan erilaiset ja hygieniataso alhaisempi, mutta muuten aivan normaalia ravintolan keittiö arkea, ja kuumuuteen ja kieleen tottui muutamassa viikossa. Työkulttuuri erosi Suomesta sillä, että vain kokit tekivät ruokia, eivätkä apulaiset/alemmassa asemassa olevat työntekijät. Työpäivän pituus hiukan vaihteli aina päivästä, mutta yleensä ihan normaalit 8h. Yllä vielä pari kuvaa eri salaateista.
 |
| Ensimmäinen jäätelö Ayia Napaan saavuttua |
Jaksolle valmentauduin Erasmus+ :n kielitestillä, minkä kautta oli mahdollista päästä erilliselle kielialustalle harjoittelemaan vielä lisää ja kehittämään mahdollisimman paljon kielitaitoaan ja valmistautumaan eri tilanteisiin, joissa kieltä tarvittaisiin.
Matkustaminen ja vähän työssäoppimispaikasta
 |
| Kuva Helsinki-Vantaalta enne lennolle lähtöä |
Matka alkoi Ylivieskan rautatieasemalta, mistä juna lähti kohti Helsinkiä 21.9.2019 lauantaina klo 19:08 ja kesti noin 4,5h. Junan saapuessa Tikkurilan asemalle, oli aika vaihtaa lentokentälle vievään junaan. Lento Helsinki-Vantaalta Larnacaan lähti varhain aamulla 6:40, joten yö meni lentokentällä istuessa ja odotellessa, että laukkuhihnat aukeavat ja pääsemme aloittamaan matkanteon. Lopulta koneeseen päästyä lento lähti hiukan myöhässä ja olimme noin klo 11 aamulla 22.9.2019 sunnuntaina Larnacan lentokentällä, aurinkoisella Kyproksella kaukana Suomen pakkasista. Lento itsessään sujui ilman ongelmia. Kentällä ilmeni, että kukaan ei ollut ottamassa meitä vastaan, joten oli otettava taksi hotellillemme, joka sijaitsi läheisessä Ayia Napan kaupungissa. (Myöhemmin toki selvisi, että vastaanottajamme oli sekoittanut vahingossa kellonajat ja luuli lentomme saapuvan vasta yöllä.) Päästyämme hotellille lähdimme kiertelemään kaupungille ja etsimään paikkaa missä olisimme seuraavat kuusi viikkoa töissä.
Vastaanotto ravintolassa oli oikein mukava ja ystävällinen, juttelimme ravintolan omistajan kanssa ja sovimme milloin aloittaisimme työt, kävimme katsomassa miltä keittiössä näyttää ja kokit esittelivät itsensä, Paula kertoi työstä ja mitä tulisimme tekemään keittiöllä, esitteli paikat ja muutkin työntekijät. Saimme syödä ravintolassa koko jakson ajan ilmaiseksi ja usein teimme itsellemme ruuan. Hotellimme sijaitsi lähellä ravintolaa, joten työmatkakaan ei ollut pitkä.
Vapaapäivinä yleensä kävimme muissa paikallisissa ravintoloissa syömässä, joita kaupungilta löytyi
ja vertailimme paikkojen ruokalistoja keskenään. Ruoka oli hyvää, mutta monessa paikassa huomasi, ettei sitä maustettu todellakaan yhtä paljon kuin meillä Suomessa, ja moneen eri ruokaan voitiin laittaa aivan samat mausteet mitä muihinkin, viiniä käytettiin ruoanlaitossa hyvin paljon, eli melkeinpä jokaisen ruoan tekemisessä oli käytetty viiniä. Joten osa ruuista olivat hieman mauttomia vähäisten mausteiden käytön vuoksi.
Kuten edellä jo kerroinkin, olimme luokkalaiseni Jonnan kanssa kuusi viikkoa Kyproksella, Ayia Napassa suorittamassa työssäoppijaksoa paikallisessa "Paula´s restaurant" nimisessä ravintolassa, jossa saimme jakson ajan ilmaisen ruoan joka päivä. Asuimme huoneistohotellissa lähellä ravintolaa, joten kävelimme aina töihin. Ravintolan omistaja Paula oli erittäin mukava ja sydämmellinen, äitihahmoa muistuttava henkilö ja tarjoilijat ja kokit olivat myös kaikki erityisen ystävällisiä ja ottivat meidät hyvin vastaan.
 |
Työskentelimme vain keittiöllä, (sillä suoritimme annosruokien työssäoppimisen) ja teimme esivalmisteluja, salaatteja, joitakin suoritimme ruokia ja autoimme astiahuollossa ja
 |
| Aamupalalla Costa Coffeessa |
Jokapäiväinen elämä ja vapaa-aika
Elämä Kyproksella ei oikeastaan ollut hirveän erikoista tai eronnut Suomen elämästä paljoakaan, Siihenkin kuului ihan normaalisti päivällä töihin lähteminen ja joinakin päivinä rannalla tai kaupungilla käynti ennen töitä. Rannat olivat kauniita ja aina täynnä ihmisiä aamuisin ja päivällä. Lämpötila toki oli korkeammalla ja aurinko paistoi, ensimmäisinä viikkoina päivällä saattoi parhaillaan olla 35 astetta ja auringon laskettua vielä yli 25 astetta, merivesi oli kirkasta ja lämmintä, turistit lähtivät jo aikaisin aamulla rannalle, jotta ehtivät varaamaan itselleen aurinkotuolit ja -varjot ennen ruuhka-aikaa. Illalla baarikadun eri baarit alkoivat aukeamaan ja ihmiset lähtivät n. 22-23 aikaan ulos. Kesäkausi alkoi olemaan lopuillaan ja monet paikat menivät viimeistään lokakuun lopussa kiinni, osa aikaisemmin.
Vapaapäivinä kävimme yleensä muissa läheisissä kaupungeissa kiertelemässä ja shoppailemassa. Ayia Napassa ei itsessään ollut oikein shoppailumahdollisuuksia, mutta Nicosiassa sijaitsi iso ostoskeskus ja Ikea, ympäri keskustaa oli myös paljon erilaisia kauppoja ja hyvät shoppailumahdollisuudet. Bussilla pääsi helposti ja halvalla ympäri Kyprosta, vaikka ne eivät juuri koskaan tulleet ajoissa, mutta silloinkin piti vain osata ennakoida ja tulla jopa tuntia tai paria aikaisemmin bussipysäkille odottelemaan. Iltaisin kävimme monesti kiertelemässä kaupungilla ja etsimässä uusia ruokapaikkoja, joissa käydä syömässä. Joinakin iltoina saatoimme lähteä baarikadulle kävelemään ja käymään drinkeillä. Hintataso esim. baareissa ja ruokakaupoissa oli alhaisempi mitä Suomessa, mutta osa tuotteista saattoi olla jopa kalliimpia, mutta esimerkiksi vesipullot olivat hyvin halpoja, koska hanavesi ei ollut juomakelpoista. Ruokakaupoissa käydessä myös huomasi, että ruokavalikoima oli aika suppea, esim. lihaa ei ollut tarjolla tai oikein itään, minkä olisi voinut itse valmistaa kotona.
Varsinaista kulttuurishokkia ei tullut, kaupunki ja maa elävät turismilla, joten siltä se näyttikin. Ravintoloita oli joka paikka täynnä ja lahjatavarakauppoja löytyi myös paljon. Kaikki periaatteessa perustui turismin ympärille. Kulttuuri ei ollut mitenkään erikoista, liikenne vain oli sekalaista ja vaarallista, eikä suojateitä juuri ollut, pyörätiet sijaitsivat vain kaupungilla oikeastaan. Paikallisiin ihmisiin pystyi tutustumaan ihan vain kadullakin tai myös baarissa, sillä kaikki kiinnittivät huomiota vaaleisiin turisteihin.
 |
| Helsinki-Vantaa kentällä Muumikahvila |
 |
| Viimeinen ateria Ayia Napassa |
Plussat ja miinukset
Tässä listattuna muutamat plussat ja miinukset reissusta
+Päivät olivat ihanan lämpimiä ja pidempiä, kuin Suomessa
+Lennot ja matkustaminen menivät hyvin
+Työssäoppipaikkamme oli tosi mukava ja kaikki työntekijät myös
+Mahtava ja erilainen kokemus
+Kaunis ja hieno maa
-Myöhästyimme Ylivieskaan junasta johon olimme ostaneet jo liput
-Kesäkausi alkoi olla jo ohi ja kaikki paikat menivät kiinni
-Pitkä aika samassa kaupungissa johti siihen ettei paikka ollut juuri enää kiinnostava
-Ruokakauppojen pieni valikoima
-Hiukan mautonta ruokaa
Jakson merkitys itselleni
 |
| Kyproksen kirkas merivesi |
Jakso oli aivan uskomattoman hieno ja avartava kokemus, oli mukava päästä vaihtamaan paikkaa ja tuulettumaan vähäksi aikaa. Työpaikkamme ilmapiiri oli hyvä ja kaikki olivat mukavia muutenkin, Paula oli aivan ihana ja sydämellinen, kokeilta opimme eri ruokia, salaatteja, ymmärtämään kieltä paremmin, heidän omia sanojaan. Ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia aina. Sää suosi, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, samalla kun Suomessa satoi vettä. Oli ihana iltaisin vain kävellä rannalla ja kahlata lämpimässä merivedessä.
Suosittelen tätä jaksoa oikein lämpimästi kaikille jotka edes vähän miettivät pitäisikö lähteä, upea kokemus ja kaunis maa, jossa riittää ihasteltavaa ja katseltavaa. Jakson aikana oppi arvostamaan asioita mitä on Suomessa ja muutenkin oppi katsomaan eläämää Suomessa uudesta näkökulmasta. Jaksosta voi olla myös tulevaisuudessakin, koska kielitaito kehittyi enemmän ja työkokemusta kerääntyi lisää.
Lähteminen
 |
| Larnacan rantakatu |
Lentomme lähti Larnacasta 1.11.2019 klo 05:40 kohti Ateenaa, jossa vaihdoimme konetta ja lensimme takaisin Helsinki-Vantaalle. Pääsimme kentälle taksilla ja heti saavuttuamme pääsimme jo turvatarkastukseen ja sitä kautta etskimään porttia, josta lento lähtisi. Lippuihimme ei oltu kirjattu miltä portilta lennon kuuluisi lähteä, joten etsimme porttia ja lopulta kysyimme yhdeltä henkilökunnan jäseneltä, miltä portilta lento Helsinkiin lähtisi, onneksi oikea portti oli lähellä ja ehdimme silti lennolle. Helsingissä meitä odotti uusi ongelma, juna kentältä Tikkurilaan lähtisi 20min päästä, emmekä olleet löytäneet vielä edes oikealle laukkuhihnalle. Siinä sitten juoksimme ja etsimme oikeaa hihnaa, kunnes yksi työntekijä ohjasi meidät ystävällisesti oikealle hihnalle. Laukut saatuamme tajusimme jo, että juna oli jo mennyt. Jouduimme siis odottamaan, että pääsemme seuraavaan junaan, joka lähtee Ylivieskaan. Seuraava juna oli täynnä, mutta pääsimme silti samaisella junalla kotiin, loppu hyvin kaikki hyvin.
Kaikki matkat sujuivat hyvin ilman mitään isompia ongelmia, oli mukava silti palata takaisin Suomeen, vaikka sää ei ihan ollutkaan parhaimmillaa. Hiukan yllätti kun astui ulos junasta, että kuin paljon lunta oikeasti oli ehtinyt jo sataa ja kuinka kylmä oli. Tiivistettynä siis ainutlaatuinen kokemus, suosittelen jos yhtään kiinnostusta löytyy. Loppuun vielä muutama kuva Ayia Napasta ja Larnacasta.
 |
| Syömässä Paulalla ensimmäisenä päivänä Kyproksella |
 |
| Pastaa naudanlihasuikaleilla |
 |
| Shoppailemassa Nicosiassa |
 |
| Auringonlasku Ayia Napassa |
 |
| Ayia Napan keskustan valot illalla |
13.11 Kolmas päivä työharjoittelussa Englannissa/Third day in in-job-learning in England
Suomeksi:
Saavuin toimistolle 11:00 ja päätimme päivän lehtisten jakelualueen. Naapurusto, johon päädyin oli aika huikea. Isoja kartanoita toisen perään joiden hinta varmaan liikkuu miljoonissa. Yritin ottaa kuvia puhelimellani, mutta se kieltäytyi tarkentamasta, joten täytynee käydä siellä uudestaan kameran kanssa.
Saavuttuani takaisin toimistolle Jacqueline oli aikeissa osallistua webinaariin valokuvausyritysten markkinointistrategioista, joten katsoin sen myös. Vaikutti aika tehokkaalta. Kävelytin Montyn, poimein muutamia tavaroita rautakaupasta ja maalasin keittiötä loppupäivän.
In English:
After arriving at 11:00 we decided on where to deliver leaflets this time. The area I ended up in was quite impressive to say the least, there were huge mansions the likes I haven’t seen in Finland. When I arrived back to the office Jacqueline was about to participate in a photography business marketing strategy web workshop, so I watched it as well. It seemed quite effective.
I walked Monty and retrieved some items from the hardware shop and painted the kitchen for the rest of the day.
Saavuin toimistolle 11:00 ja päätimme päivän lehtisten jakelualueen. Naapurusto, johon päädyin oli aika huikea. Isoja kartanoita toisen perään joiden hinta varmaan liikkuu miljoonissa. Yritin ottaa kuvia puhelimellani, mutta se kieltäytyi tarkentamasta, joten täytynee käydä siellä uudestaan kameran kanssa.
Saavuttuani takaisin toimistolle Jacqueline oli aikeissa osallistua webinaariin valokuvausyritysten markkinointistrategioista, joten katsoin sen myös. Vaikutti aika tehokkaalta. Kävelytin Montyn, poimein muutamia tavaroita rautakaupasta ja maalasin keittiötä loppupäivän.
In English:
After arriving at 11:00 we decided on where to deliver leaflets this time. The area I ended up in was quite impressive to say the least, there were huge mansions the likes I haven’t seen in Finland. When I arrived back to the office Jacqueline was about to participate in a photography business marketing strategy web workshop, so I watched it as well. It seemed quite effective.
I walked Monty and retrieved some items from the hardware shop and painted the kitchen for the rest of the day.
12.11 Toinen päivä työharjoittelussa Englannissa./Second day in in-job-learning in england
Suomeksi:
Aloitin päivän 10:00 jakamalla mainoslehtisiä muutaman naapuruston läpi noin kahden tunnin ajan. Se oli mukava mahdollisuus kävellä Beaconsfieldissä ja nähtä mielenkiintoisia asioita. Näin kaksi söpöä kissaa ja yhden talon postiluukun läppä irtosi, talon omistaja onneksi nauroi asian pois.
Toimistolle palatessani täytin isolta kartalta kadut jotka kävin läpi käyttäen RunKeeperin karttaa. Jacqueline näytti minulle Mailchimpin toimintaa selittäen miten muutama asia toimii siinä. Suunnittelimme juttuja joulu- ja koirakuvaus mainoskamppanjaa varten, katsoen muun muassa läpi muutamia taustakankaita mitä voisi käyttää.
Tämän jälkeen oli aika siivota varastohuone. Tyhjensimme sen, putsasin pöydän, hyllyt ja peilin ja sitten järjestimme tavarat uusiksi. Siellä oli paljon mainoslehtisiä.
In English:
I started the day at 10:00 by distributing leaflets around a few neighbourhoods for about two hours. It was a nice opportunity to walk around and see all kinds of interesting things in Beaconsfield. I saw two cute cats and at one of the houses the flap on the mailslot fell off, the owner laughed it off though.
After returning to the office I filled out the corresponding streets on the map using the data from RunKeeper. Jacqueline showed a bit from the underbelly of Mailchimp, explaining how the emailing functions and we planned some things for a christmas and dog photography marketing campaigns, looking over a few backdrops amongst other things.
Then it was time to do some cleaning up in the anteroom. We emptied the whole thing, swept the desk, shelves and mirror and reorganised it. There were a lot of leaflets.
Aloitin päivän 10:00 jakamalla mainoslehtisiä muutaman naapuruston läpi noin kahden tunnin ajan. Se oli mukava mahdollisuus kävellä Beaconsfieldissä ja nähtä mielenkiintoisia asioita. Näin kaksi söpöä kissaa ja yhden talon postiluukun läppä irtosi, talon omistaja onneksi nauroi asian pois.
Toimistolle palatessani täytin isolta kartalta kadut jotka kävin läpi käyttäen RunKeeperin karttaa. Jacqueline näytti minulle Mailchimpin toimintaa selittäen miten muutama asia toimii siinä. Suunnittelimme juttuja joulu- ja koirakuvaus mainoskamppanjaa varten, katsoen muun muassa läpi muutamia taustakankaita mitä voisi käyttää.
Tämän jälkeen oli aika siivota varastohuone. Tyhjensimme sen, putsasin pöydän, hyllyt ja peilin ja sitten järjestimme tavarat uusiksi. Siellä oli paljon mainoslehtisiä.
In English:
I started the day at 10:00 by distributing leaflets around a few neighbourhoods for about two hours. It was a nice opportunity to walk around and see all kinds of interesting things in Beaconsfield. I saw two cute cats and at one of the houses the flap on the mailslot fell off, the owner laughed it off though.
After returning to the office I filled out the corresponding streets on the map using the data from RunKeeper. Jacqueline showed a bit from the underbelly of Mailchimp, explaining how the emailing functions and we planned some things for a christmas and dog photography marketing campaigns, looking over a few backdrops amongst other things.
Then it was time to do some cleaning up in the anteroom. We emptied the whole thing, swept the desk, shelves and mirror and reorganised it. There were a lot of leaflets.
11.11 Ensimäinen päivä työharjoittelussa Englannissa./First day in in-job-learning in England
Suomeksi:
Saavuttuani Penn Road Studiolle tutustuimme Jacquelinen kanssa ja hän esitteli minulle toimistotiloja. Tarkistimme sopimukset, työharjoittelun tavoitteet, millaisia työhtäviä tulen suorittamaan yrityksessä sekä ensimmäisen viikon tarkemmat työtehtävät.
Tutustumisen ja tekstin pyörittämisen jälkeen suuntasimme ulos. Jacqueline näytti minulle paikkoja sekä tutustutti minut Jak & Lizan ja Broadway Tyresin omistajille, joihin voin ottaa yhteyttä jos jotain tapahtuu. Kävelytimme samalla hänen koiraansa.
Jälkeenpäin Jacqueline näytti minulle isokokoisen kartan Beaconsfieldsistä jonka hän oli valmistanut jotta voisimme pitää kirjaa siitä, mihin tarvii jakaa esitteittä, joita tulen jakamaan. Tämän tehtävän avuksi etsimme puhelinsovelluksen, joka piirtäisi karttaan missä olen kävellyt. Päädyimme lopuksi RunKeeper -sovellukseen.
Tämän jälkeen autoin häntä järjestämään kuitteja kirjanpitoa varten. Päivän lopuksi päätimme mistä ja milloin voin aloittaa esitteiden jakamisen.
In English:
Introductions with Jacqueline after which she showed me around the office. We looked over the training agreement and outlinings of the goals of the job learning period as well as the kinds of tasks I will be performing at Penn Road Studio overall and more specific objectives for the first week.
After that we headed outside, Jacqueline gave me a brief tour of the town (and we walked the her dog Monte), pointing out shops and services alongside introducing me to Jak & Liza and Broadway Tyres who I can contact in case of emergencies or other happenstances.
Afterwards we looked over a big map of Beaconsfield that Jacqueline had made for the purpose of tracking where leaflets have been distributed, which I will be performing. To help with this we looked for a phone application that would draw out the path I take during each round, we eventually settled on RunKeeper.
Once we had considered how to track the distribution of leaflets I helped her file paperwork. After that was done we decided on where to start with the leaflets and which leaflets to distribute.
Saavuttuani Penn Road Studiolle tutustuimme Jacquelinen kanssa ja hän esitteli minulle toimistotiloja. Tarkistimme sopimukset, työharjoittelun tavoitteet, millaisia työhtäviä tulen suorittamaan yrityksessä sekä ensimmäisen viikon tarkemmat työtehtävät.
Tutustumisen ja tekstin pyörittämisen jälkeen suuntasimme ulos. Jacqueline näytti minulle paikkoja sekä tutustutti minut Jak & Lizan ja Broadway Tyresin omistajille, joihin voin ottaa yhteyttä jos jotain tapahtuu. Kävelytimme samalla hänen koiraansa.
Jälkeenpäin Jacqueline näytti minulle isokokoisen kartan Beaconsfieldsistä jonka hän oli valmistanut jotta voisimme pitää kirjaa siitä, mihin tarvii jakaa esitteittä, joita tulen jakamaan. Tämän tehtävän avuksi etsimme puhelinsovelluksen, joka piirtäisi karttaan missä olen kävellyt. Päädyimme lopuksi RunKeeper -sovellukseen.
Tämän jälkeen autoin häntä järjestämään kuitteja kirjanpitoa varten. Päivän lopuksi päätimme mistä ja milloin voin aloittaa esitteiden jakamisen.
In English:
Introductions with Jacqueline after which she showed me around the office. We looked over the training agreement and outlinings of the goals of the job learning period as well as the kinds of tasks I will be performing at Penn Road Studio overall and more specific objectives for the first week.
After that we headed outside, Jacqueline gave me a brief tour of the town (and we walked the her dog Monte), pointing out shops and services alongside introducing me to Jak & Liza and Broadway Tyres who I can contact in case of emergencies or other happenstances.
Afterwards we looked over a big map of Beaconsfield that Jacqueline had made for the purpose of tracking where leaflets have been distributed, which I will be performing. To help with this we looked for a phone application that would draw out the path I take during each round, we eventually settled on RunKeeper.
Once we had considered how to track the distribution of leaflets I helped her file paperwork. After that was done we decided on where to start with the leaflets and which leaflets to distribute.
Työssäoppiminen Tanskassa
Meitä oli lentokentällä vastassa taksi, millä pääsimme herninkiin. Perillä majoitumme kahteen eriin asuntoon sillä neljän hengen asunnot olivat kalliita ja kaikki hyvät olivat jo menneet myöhäisen työssäoppimisen varmistuksen takia. Saimme Tanskalaiselta Sosiaali-ja terveysalan koululta (?) lainaan pyörät ja ne helpottavat kulkemista paljon. Työpaikalla meidät otettiin hyvin vastaan ja suurin osa hoitajista osaa puhua englantia. Kielitaito kehittyy todella nopeasti
Meidän eli Wilhelmiinalla ja Adelinilla asunto on vanhahko, esikaupunkialueella eli hieman kauvempana kaikesta ja ilman kunnollista keittiötä, mutta muuten moitteeton, viihtyisä, kauniilla alueella, hyvien lenkki reittien varrella, sekä meillä on aivan ihanat vuokranantajat, jotka ottivat meidät hyvin vastaan.
(Anni ja Pinja)Kämpän etsimisessä tuli vähän kiire, mutta löysimme hyvän kämpän airbnb:stä. Tämä on n. 1km päästä Herningin keskustasta ja lähin kauppa löytyy 300m päästä. Asunto on sisustukseltaan moderni. Asunnossa on oma keittiö (keittiössä kaikki tarvittava: jääkaappi, pakastin, liesi, uuni, veden- ja kahvinkeitin jne.), vessa, olohuone ja sisäänkäynti. Makuuhuonetta ei ole, mutta vuodesohva toimi aivan hyvin. Pyykinpesusta sovittiin vuokranantajien kanssa. Eli kaikinpuolin hyvä kämppä. Apurahasta puolet meni vuokraan.
Ruokaan meni rahaa viikottain n. 30-50e/hlö. Teimme ruokaa kerralla aina enemmän, ja siitä riitti töihin evääksi ja päivälliseksi.
(Anni ja Pinja)Kämpän etsimisessä tuli vähän kiire, mutta löysimme hyvän kämpän airbnb:stä. Tämä on n. 1km päästä Herningin keskustasta ja lähin kauppa löytyy 300m päästä. Asunto on sisustukseltaan moderni. Asunnossa on oma keittiö (keittiössä kaikki tarvittava: jääkaappi, pakastin, liesi, uuni, veden- ja kahvinkeitin jne.), vessa, olohuone ja sisäänkäynti. Makuuhuonetta ei ole, mutta vuodesohva toimi aivan hyvin. Pyykinpesusta sovittiin vuokranantajien kanssa. Eli kaikinpuolin hyvä kämppä. Apurahasta puolet meni vuokraan.
Ruokaan meni rahaa viikottain n. 30-50e/hlö. Teimme ruokaa kerralla aina enemmän, ja siitä riitti töihin evääksi ja päivälliseksi.
Eka päivä meillä oli pyhitetty vain lepäämiselle ruokakaupassa käymiseen, mutta päätimmekin samalla käydä uimassa ja tsiikailemassa vähän paikkoja, jolloin huomasimme, että täällä joka ikisen talon puutarhat oli laitettu näyttäväksi ja kauniiksi.
Sunnuntai ilta, ensimmäinen viikko oltu Tanskassa. Moneen asiaan täällä pitää tottua, kuten pyöräilemiseen. Asia, joka kuulostaa niin helpolta ja on Suomessa helppoa niin ei ole. Ollaan pyöräilty joka päivä n. 15 km jotenka takamuski alkaa tottumaan vaikka aluksi huusikin hallelujaa. Töissä meillä vaihtuu ohjaajat joka päivä, joten työtavatkin vaihtuu. Vaikka olet käynyt tietyllä asiakkaalla useasti ja tiedät miten hommat tehdään, niin silti aina tehdään hieman eri tavalla. Mutta kokonaisuutena siellä on omat rutiinit mihin on pikkuhiljaa päässyt käsiksi. Asiakkaat ja henkilökunta ovat ottaneet hyvin vastaan. Vaikka asiakkaat eivät puhukkaan englantia niin he huomioivat pienillä eleillä ja ilmeillä. Hoitajien kanssa on pienehkö kielimuuri, mutta kyllä silti on tullut huumori esiin ja hauskaa on ollut
Tanskassa ”pyöräilykulttuuri” on hieman erilainen kuin Suomessa. Pyöräily on hyvin yleistä ja pyöräilijät toimivat lähes samojen sääntöjen mukaisesti kuin autotkin. Esim. liikenneympyrässä -ja valoissa pyöräilijät menevät samaa kaistaa kuin autot.
Seuraavaksi hieman hoitotyöstä ja työpaikasta… Ajattelimme hoitotyön olevan suunnilleen samanlaista, kuin Suomessa, emme sentään niin kaukana ole. Kuitenkin eroja löytyy:
1. Hoitaja mitoitus on huomattavasti isompi kuin Suomessa. Yhdellä hoitajalla on päivän aikana keskimäärin 3-4 asukasta. Aamulla ennen kuin työt aloitetaan jokaiselle päätetään 3 asukasta kenen tarpeista ja lääkkeistä huolehtii koko päivän ajan. Suomessa aamun aikana saat laittaa ainakin 6+ asukasta. Hoitajat oikeasti VIETTÄVÄT AIKAA vanhusten kanssa juttelee, käy puutarhassa.
2. Täällä oikeasti huomioidaan kuntouttava työote. Asukkaan annetaan tehdä itse lähes kaikki vain mitä ei pysty niin autetaan. Tsempataan paljon ja kehutaan.
3. Täällä työ ei ole laitosmaista, pyritään tekemään mahdollisimman kodinomainen tunne. Asukkaat saavat lähteä halutessaan talosta, mukaan annetaan GPS-laite, jotta tietokoneelta voi seurata missä asukas menee. Talossa saa olla omia koiria ja saa polttaa tupakkaa huoneessaan tiettyjen sääntöjen mukaan. Jokaisen asukkaan kohdalla keskitytään vain kyseiseen asukkaaseen eikä mietitä samalla montako hommaa on tekemättä. Asukkaiden huoneet on oikeasti tilavan yksiön kokoisia (on eteinen olohuone, kaapit jolla erotetaan makuuhuone ja tilava vessa).
4. Apuväline valikoima on paljon laajempi kuin Suomessa. Liina nostin on katossa kiinni ja sitä voi liikuttaa pitkittäis suunnassa ja sivuttain, näin se ei vie työskentelytilaa lattialta. On todella kätevä apuväline tukisukkien laittoon.
5. Ruoka tehdään talossa itse , joten se on todella hyvää. On todella monta eri vaihtoehtoa mitä voi syödä. Asukkaat ja hoitajat syövät kaikki yhdessä.
6. Hoitajat oikeasti tykkää työstään, on mukavia kohtelee heitä kuten ihmistä pitääkin.
Toinen viikko on mennyt ihan rattoisasti ollaan opittu uusia asioita ja tutustuttu uusiin ihmisiin. Töissä on ollu hauskoja että väsyttäviä päiviä, on tehnyt mieli suklaata ja ollaan naurettu paljon. Ollaan käyty legolandiassa ja matkasta sinne jäi parhaiten mieleen junamatka mikä oli hirman hämmentävä sillä junalipussa ei ollut minkäänmoista tietoa siitä millä junalla pitää mennä ja istumapaikat piti varata erikseen. Päivä legolandiassa oli sateinen, mutta välistä aurinkokin pilkahteli. Ei kait pieni sade estä pitämästä hauskaa. Taas on yksi kokemus enempi ja yhden kokemuksen verran viisaampi.
Viikot ovat kuluneet nopeaa ja loppu ajasta olemme reissailleet paljon ja opettajakin on käynyt luonamme.
Ollaan käyty Kööpenhaminassa, legolandiassa, tivolissa, nähty pieni merenneito, shoppailtu niin että rahapussi kiittää, käyty Arhuusissa, taidenäyttelyssä
Sunnuntai ilta, ensimmäinen viikko oltu Tanskassa. Moneen asiaan täällä pitää tottua, kuten pyöräilemiseen. Asia, joka kuulostaa niin helpolta ja on Suomessa helppoa niin ei ole. Ollaan pyöräilty joka päivä n. 15 km jotenka takamuski alkaa tottumaan vaikka aluksi huusikin hallelujaa. Töissä meillä vaihtuu ohjaajat joka päivä, joten työtavatkin vaihtuu. Vaikka olet käynyt tietyllä asiakkaalla useasti ja tiedät miten hommat tehdään, niin silti aina tehdään hieman eri tavalla. Mutta kokonaisuutena siellä on omat rutiinit mihin on pikkuhiljaa päässyt käsiksi. Asiakkaat ja henkilökunta ovat ottaneet hyvin vastaan. Vaikka asiakkaat eivät puhukkaan englantia niin he huomioivat pienillä eleillä ja ilmeillä. Hoitajien kanssa on pienehkö kielimuuri, mutta kyllä silti on tullut huumori esiin ja hauskaa on ollut
Tanskassa ”pyöräilykulttuuri” on hieman erilainen kuin Suomessa. Pyöräily on hyvin yleistä ja pyöräilijät toimivat lähes samojen sääntöjen mukaisesti kuin autotkin. Esim. liikenneympyrässä -ja valoissa pyöräilijät menevät samaa kaistaa kuin autot.
Seuraavaksi hieman hoitotyöstä ja työpaikasta… Ajattelimme hoitotyön olevan suunnilleen samanlaista, kuin Suomessa, emme sentään niin kaukana ole. Kuitenkin eroja löytyy:
1. Hoitaja mitoitus on huomattavasti isompi kuin Suomessa. Yhdellä hoitajalla on päivän aikana keskimäärin 3-4 asukasta. Aamulla ennen kuin työt aloitetaan jokaiselle päätetään 3 asukasta kenen tarpeista ja lääkkeistä huolehtii koko päivän ajan. Suomessa aamun aikana saat laittaa ainakin 6+ asukasta. Hoitajat oikeasti VIETTÄVÄT AIKAA vanhusten kanssa juttelee, käy puutarhassa.
2. Täällä oikeasti huomioidaan kuntouttava työote. Asukkaan annetaan tehdä itse lähes kaikki vain mitä ei pysty niin autetaan. Tsempataan paljon ja kehutaan.
3. Täällä työ ei ole laitosmaista, pyritään tekemään mahdollisimman kodinomainen tunne. Asukkaat saavat lähteä halutessaan talosta, mukaan annetaan GPS-laite, jotta tietokoneelta voi seurata missä asukas menee. Talossa saa olla omia koiria ja saa polttaa tupakkaa huoneessaan tiettyjen sääntöjen mukaan. Jokaisen asukkaan kohdalla keskitytään vain kyseiseen asukkaaseen eikä mietitä samalla montako hommaa on tekemättä. Asukkaiden huoneet on oikeasti tilavan yksiön kokoisia (on eteinen olohuone, kaapit jolla erotetaan makuuhuone ja tilava vessa).
4. Apuväline valikoima on paljon laajempi kuin Suomessa. Liina nostin on katossa kiinni ja sitä voi liikuttaa pitkittäis suunnassa ja sivuttain, näin se ei vie työskentelytilaa lattialta. On todella kätevä apuväline tukisukkien laittoon.
5. Ruoka tehdään talossa itse , joten se on todella hyvää. On todella monta eri vaihtoehtoa mitä voi syödä. Asukkaat ja hoitajat syövät kaikki yhdessä.
6. Hoitajat oikeasti tykkää työstään, on mukavia kohtelee heitä kuten ihmistä pitääkin.
Toinen viikko on mennyt ihan rattoisasti ollaan opittu uusia asioita ja tutustuttu uusiin ihmisiin. Töissä on ollu hauskoja että väsyttäviä päiviä, on tehnyt mieli suklaata ja ollaan naurettu paljon. Ollaan käyty legolandiassa ja matkasta sinne jäi parhaiten mieleen junamatka mikä oli hirman hämmentävä sillä junalipussa ei ollut minkäänmoista tietoa siitä millä junalla pitää mennä ja istumapaikat piti varata erikseen. Päivä legolandiassa oli sateinen, mutta välistä aurinkokin pilkahteli. Ei kait pieni sade estä pitämästä hauskaa. Taas on yksi kokemus enempi ja yhden kokemuksen verran viisaampi.
Viikot ovat kuluneet nopeaa ja loppu ajasta olemme reissailleet paljon ja opettajakin on käynyt luonamme.
Ollaan käyty Kööpenhaminassa, legolandiassa, tivolissa, nähty pieni merenneito, shoppailtu niin että rahapussi kiittää, käyty Arhuusissa, taidenäyttelyssä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)